Kokemuksia ainakin korkealla harjoittelu on antanut minulle. Vauhti on huomattavasti hiljaisempi tai jos ei ole ollut, se on kostautunut happomittareissa liian suurina lukuina. Välillä on ollut houkutusta mennä kovempaa, mutta päällimmäisenä ajatuksena olen pitänyt vielä tulevia leirejä, jotka myös ovat korkealla. Talveen on vielä aikaa ja ensimmäisellä korkeanpaikanleirillä ei pitäisi lähteä “pöljäilemään” vauhtien kanssa (ainakaan minun, jolla ei ole kamalasti kokemusta!). Seuraavilla leireillä ehtii tekemään vielä ihmeitä.
Olen myös saanut paljon muutakin kokemusta tältä reissulta. Ensiksi treenailin lainakamoissa pari ensimmäistä päivää, kun yllättäen laukkuni ei saapunut perille lentoyhtiön sählätessä! Laukun saavuttua olin intoa täynnä, kunnes huomasin laukussani repsottavan sauman auki 30cm matkalta! Mahtavaa! Olenkin leirin aikana soitellut ympäri lentoyhtiöiden palvelunumeroita, joista loppujen lopuksi ei paljon iloa ole ollut. Vastaukseksi sain vain, että vie laukku liikkeeseen jossa siihen tehdään arvio sen kunnosta. Täytyykin toivoa parempaa onnea seuraaville reissuille, sillä muuten alkaa reissut käymään kalliiksi.
Lepopäivän kunniaksi järjestimme 3-ottelun, johon kuuluivat miesten kuula, keihäs ja miesten kiekko. Sarjoja oli vain yksi, mutta naiset saivat tasoitusta keihäässä, jossa he saivat heittää naisten keihäällä. Lieneekö osallistumissarjan syytä, ettei naispuolisia osallistujia nähty kuin Pike ja allekirjoittanut. Itsekin jäin ilman lopputulosta, kun jätin kuularingissä käymättä. Ottelussa vallitsi kisatunnelma kannustusrytmeineen ja huutoineen. Lopuksi ylivoimaiseksi voittajaksi kruunattiin Jesse, joka näytti hallitsevan lajia kuin lajia voittamalla kaikki osakilpailut.
Itse jatkan leiriltä suoraan vielä muutamaksi päiväksi Viroon Otepäähän, jonne myös valmentajani tulee. Siellä teemme lyhyen, mutta sitäkin tehokkaamman leiripätkän. Olen käynyt Otepäässä parina aikaisempanakin kesänä ja olemme todenneet sen hyväksi leiripaikaksi. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältävä rullarata opettaa ainakin rohkeutta talven kisoihin, joissa nykypäivänä suositaan yhä vaikeampia laskuja. Otepäästä palattuani palauttelen reilun viikon verran kotona, kunnes alkaa seuraava leiri Ramsaussa, jonne toivottavasti sataisi vielä lunta jäätikölle, niin hyvät leiri olosuhteet saisivat jatkoa siellä.