Realisti tulkitsee Roggen pyörittelyä vain yhdellä tavalla. KOK:n sääntöjen mukaan kisat voidaan periaatteessa jakaa kahden maan kesken, mutta käytännössä tilanne on toinen.
Suomen on turha lähteä merta edemmäs kalaan haeskelemaan Ruotsista ja Norjasta kumppaneita järjestämään alppilajeja ja kelkkailua. Pohjoismaiset veljesmaat pystyvät hoitamaan koko karonkan itsekin. Aitoa kiinnostusta jakaa kisat Suomen kanssa ei löydy. Tämä nähtiin selvästi, kun Lillehammer ja Lahti/Helsinki pyrkivät isännöimään yhdessä vuoden 2006 talvikisoja.
Lillehammer ei ollut missään vaiheessa täydellä sydämellään mukana yhteishankkeessa. Kaikkia ongelmia ei toisaalta olisi ratkaistu edes kokonaisella norjalaissydämellä. Ilmasiltaa Suomen ja Norjan välillä pidettiin hankalana, vaikka miten yritettiin osoittaa, että lentäen olisit jo perillä. Maanteitse liikkuminen eri kisapaikkojen välillä tiedettiin Torinossa jo etukäteen vaivalloiseksi - ja sitä se myös oli - , mutta se ei estänyt Torinoa pääsemästä kisaisännäksi.
Halukkaita talvikisojen järjestäjiä ei ole tungokseen asti, mutta yhteishakemukset eivät onnistu niin kauan kuin riittää maita, jotka pystyvät järjestämään kaikki lajit yhden maan rajojen sisällä.
Suomen olympiakomiteassa on pitkään tunnustettu tosiasiat. Talvikisojen hakurumbaa ei ole nykyoloissa tarkoitus aloittaa uudelleen. Realistinen tavoite Suomen kaltaiselle maalle ovat Nuorten olympiakisat yhdessä eri lajien arvokisojen kanssa.
Olympiakomiteasta on kuitenkin viestitetty, että tilanne muuttuu, jos savolaisten Super-Tahko -unelmat joskus toteutuisivat. Tahkovuorelle halutaan rakentaa nykyisen 200 metriä korkean rinteen viereen mäki, jossa korkeuseroa olisi 750 metriä. Radasta tulisi parhaimmillaan kolme kilometriä pitkä. Se tarkoittaisi, että kaikki lumilajit voitaisiin järjestää Tahkolla, ja jääkiekot ja ja luistelut Helsingissä.
Rinteiden korotusaineena käytettäisiin Siilijärven apatiittikaivoksen sivukiveä ja rikastehiekkaa, jota kärrättäisiin junalla Tahkolle. Luovan hulluuden nimiin vannovia riittää, mutta juuri nyt hanke on pysähdyksissä. Alueen kehittäminen ei sisälly edes Pohjois-Savon maakuntakaavaan. Syy on yksinkertainen ja käytännönläheinen; puuhaajat eivät omista kaavoitetuksi suunnitellun maa-alueen pohjia.
Lisää ongelmia tuli Nilsiän valtuustolta, joka on hylännyt Super-Tahkoa ajavan yhtiön suunnitelmat alueen kehittämisestä. Kustannuksista ja Super-Tahkon käyttömahdollisuuksista mahdollisten kisojen jälkeen riittää myös erilaisia näkemyksiä. Nyt on edessä aikalisän paikka, vaikka Itse ideaa takaiskut tuskin lopullisesti nitistävät.
Kari Mänty
Kirjoittaja on YLE Urheilun päällikkö