Tilanne oli mielestäni täysin selvä: kaksi mestaruudesta ajavaa kuljettajaa ottaa rinta rinnan toisistaan mittaa. Ja Webber näytti, kuka on kovempi mies.

McLaren on lähestynyt Red Bullia vauhdissa, mutta mestaruudesta ajoivat – ainakin eiliseen asti – Webber ja Vettel.

Webberin ja Vettelin välinen sisäinen taistelu on niin kovaa, että jokainen tilanne on käytettävä hyväkseen. Kun autot saadaan säädettyä näin hyvin tasaväkiseksi, kaikkein tärkeintä on voittaa henkinen taistelu. Webber voitti tämän kisan. Hän on nyt se, jota Vettelin on varottava, katsottava ylöspäin. Vettelin silmissä Webber on nyt arvaamaton. Hän tekee kaikkensa voittaakseen.

Radalla käydään armotonta taistelua. Tarvittaessa jälkipyykki pestään sitten kisan jälkeen. Ei 300 kilometrin tuntinopeudessa mietitä liikaa. Aika päätöksen tekoon lasketaan murto-osasekunneissa. Liikaa miettiminen olisi periksiantamista.

Mitä yhteenajossa siis tapahtui?

Webber on puhtaalla linjalla. Vettel pääsee rinnalle, koska hänellä on moottorissaan päällä enemmän tehoa antava ohjelma ja renkaat paremmassa kunnossa kuin tallikaverillaan. Webber näkee peileistä, että Vettel siirtyy vasemmalle. Sen sijaan, että Webber olisi jatkanut ideaalisella ajolinjalla hän päättääkin olla muuttamatta auton suuntaa. Näin hän ei tee varsinaista liikettä peittääkseen ohittavaa Vettelia. Hän ei käännä rattia vaan antaa aerodynamiikan hoitaa homman.

Tie Vettelin edessä alkaa vähitellen sulkeutua. Tila radan reunukseen nähden käy ahtaaksi. Pitääkseen vasemmat renkaat asvaltilla hänkään ei tee ohjausliikettä ja kiilautuu väkisin Webberin ja ratareunuksen väliin. Hän on jarrutuksen kohdalla likaisemmalla linjalla, renkaat koskettavat ja homma on selvä.

Tilanteessa oli yksinkertaisesti kysymys siitä, kuka näyttää kaapin paikan. Se on nyt Webberin hallussa. Vettelin sormien pyörittely idiootin merkiksi kuvastaa hänen kypsymättömyyttään. Viime kisojen aikana koettu altavastaajan asema tallikaveriin nähden ja tekniset murheet ovat vetäneet saksalaisen pinnan kireälle. Ja nyt hänen oli päästettävä paineet ulos. Samalla hän osoitti heikot kohtansa.

Webberin vahvuus on nyt kymmenen vuotta vanhempana kypsyys.

Ei tallikaveruus tarkoita sitä, että pitää antaa tietä. Eikä pidä luulla, että saa tietä vaikka olisikin nopeampi.

Molempien on pohdittava tilanne sekä tallin että itsensä etujen kannalta. Ajotilanteessa ”minä itse” käy kuitenkin aina kaiken edelle. Se kuuluu kuljettajan luonteeseen. Tänne on tultu voittamaan. Luuserit antavat tilaa. MM-johdossa oleva Mark Webber on kaikkea muuta kuin luuseri. Hän on valmis uhmaamaan vaikka tallin johtoakin, sillä hän voi vihdoinkin oikeasti taistella mestaruudesta.

Miten tällainen tilanne sitten hallitaan tallin sisällä?

Ensimmäinen vaihe on tarkkaan harkitut lehdistölausunnot. Media janoaa veristä sanasotaa, mutta kuljettajien on otettava huomioon aivan ensimmäiseksi toimeksiantajansa eli talli. Ja tehtaalla heidän eteensä uurastavat henkilöt.

Televisiokuvista nähtiin tiukat otteet tallin ja toimittajien välillä Vettelin hävitessä omaan varikkohuoneeseensa. Näissä tilanteissa kuljettaja laitetaan väkisin jäähylle, muutamaksi minuutiksi miettimään. Parhaimmillaan hänelle tarjotaan mahdollisuus tuoreeltaan katsoa tilanne videolta. Tämä on paitsi tallin myös kuljettajan eduksi. Heille on luonteenomaista pitää loppuun asti kiinni kannastaan (vaikka olisivat väärässäkin), mutta kukaan ei halua puhua pehmoisia ja joutua naurunalaiseksi tai syytetyksi valehtelusta.

Kuljettajan kiroillessa ja rauhoittuessa vastuussa oleva lehdistöhenkilö käy samaan aikaan keskustelua tallin johdon kanssa. Näin syntyy nopeassa tahdissa jonkinlainen strategia siitä, mitä lehdistölle tuoreeltaan sanotaan. Koska asiaa ei ole tässä vaiheessa käsitelty kasvokkain, annetaan yleensä poliittisia ja diplomaattisia lausuntoja. Webber ja Vettel osoittivat ensimmäisissä lausunnoissaan syyttävää sormea toisiaan kohtaan, mutta vielä aika lievästi.

Webberin ja Vettelin tilanteen selvittäminen jatkui varmasti myös kisan jälkeisessä, ns. ”de-brief” kokouksessa. Se on rutiinikokous, joka pidetään aina jokaisen kilpailun päätteeksi. Kuljettajien välienselvittely ei tosin kuulu noihin kokouksiin, jossa paikalla on kaikki keskeisimmät insinöörit ja tallin tekninen johto.

Jotta välien selvittelyyn saadaan kuitenkin faktaa ja toiselle annetaan ainakin mahdollisuus ottaa syyt niskaansa, katsotaan tilanne videolta ja tutkitaan tiedonkeruun kertoma tarkasti. Vettelin ja Webberin tilanteessa tietokoneen taltioimat ratin liikkeet joutuivat tarkkaan syyniin.

Mutta ”de-brief” ei ole välienselvittelyä varten. Sen tarkoitus on vain kerätä tuoreeltaan kaikkien asianosaisten näkemys siitä mitä kisassa yleisesti ottaen tapahtui ja miten auto toimi. Silti tunnelma oli taatusti kireä Red Bullin rekan uumenissa eilen illansuussa.

Koska Red Bull on tällä hetkellä Se talli ja heillä on käytössään mestaruuteen kykenevä auto, on tallin johdon käsiteltävä kuljettajien taistelu määrätietoisin ottein. Turkin kisan tapahtumat ovat sellaista luokkaa, että tallipäällikkö Christian Hornerin ja teknisen johtajana Adrian Neweyn lisäksi asiaan puuttuu varmasti myös Red Bullin omistaja Dieter Mateschitz itse.

Iso pomo ei moiti eikä hauku vaan kuuntelee tyynesti molempien näkemykset tilanteesta. Tätä ennen hän on jo puhunut Hornerin ja kumppaneiden kanssa. Nyt tarvitaan viisaita sanoja ja kannustusta. Isännän ääntä. McLaren on tullut aivan imuun ja siitä on muodostunut suuri uhka mestaruutta ajatellen. Tilanne on pidettävä hanskassa.

Mateschitzin sana painaa tässä nyt paljon. Hän on se, joka maksaa kuljettajien palkat. Häntä on kuunneltava ja hänen tahtoaan Webberin ja Vettelin on kunnioitettava. Vaikka kuinka sisällä kiehuisi.

Lehdistö lietsoo paljon asioita. Halutaan sellaisia otsikoita kuin ”tallin johto raivostui kuljettajille”, ”Red Bullin henki alkaa murentua”.

Todellisuudessa – hyvin harvoja poikkeuksia lukuunottamatta – nämä kriisitilanteen käsitellään hyvin rauhallisesti ja ammattimaisesti keskustelemalla ne auki. Edessä on vielä pitkä kausi ja tämä roska on lakaistava nopeasti rikkalapioon ja heitettävä roskikseen.

Oikeat tunteet ja julkaisukelvottamat lauseet kuulevat kuitenkin vain kaksi miestä. Kisan jälkeisen hieronnan lomassa sekä Webber että Vettel puhalsivat kaikki ulos henkilökohtaisille fysioterapeuteilleen Roger Clearylle ja Tommi Pärmäkoskelle. Heillä onkin keskeinen rooli tilanteen tasaamisessa.

Seuraavien kisojen kannalta Vettel-Webber taistelu, ja miksei myös Hamilton- Button taistelu lupaavat hyvää. Taas tullaan siihen, miten tärkeää on saada talliin kaksi tasaista kuljettajaa. Kunhan vaan äijät saadaan pidettyä kurissa. ”Ajakaa vapaasti kisaa keskenänne, mutta älkää kolaroiko”, jokaisen tallin johto kehottaa kuljettajiaan aina ennen kisaa. Vielä lähtöruudukossakin.

Mutta vaikka kuinka heitä käsketään ja toppuutellaan, asia menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Kuljettajat kun ovat aivan oma rotunsa.

Heitä on mahdoton kesyttää.

Jukka Mildh