Vastaavaa on toki tapahtunut ennenkin. Sydneyn kisojen aikaan silloisen työkaverini Lauran matkalaukut kiersivät kaksi viikkoa maapalloa ennenkuin saapuivat perille. Juuri sopivasti Lauran ehdittyä ostaa kaiken tarpeellisen itselleen. Olemme siis varsin luottavaisia Karin tavaroiden suhteen.
Kanada on kaukana. Matka Vancouveriin, ja siitä pikkubussilla vuorille Whistleriin kesti 21 tuntia. Perillä odotti yllätys. Vancouverissa lämpömittari näytti iltapäivällä +15 astetta, ja paikalliset neitokaiset lenkkeilivät shortseissaan ja topeissaan.
Uskon viihtyväni täällä.
Whistleristä sentään löytyi lunta. Itse kylässä vähemmän, ylhäällä rinteissä yli kaksi metriä. Tulin paikalle etuajassa, omalla ajallani, ehtiäkseni lasketella ennen töiden alkua. Päätös osoittautui oikeaksi. Whistleristä ja naapurivuori Blackcomb´lta löytyy yli sata loistavaa rinnettä, ja korkeuseroa hulppeat 1700 metriä. Pisin rinne, helpohko Peak to Creek, vei minulta reilut 20 minuuttia. Fantastista, sanoisi Tami.
Kanadalaiset ovat ystävällisiä, heidän kanssaan tulee helposti juttuun. Hiihtohississä matkalla ylös tutustuin paikallisiin. Puhuimme tietysti kisoista. Vancouverilainen kiekkofani Rick pitää Ruotsia olympiaturnauksen suosikkina. "Because of the Sedin brothers and that hard hitting defenseman Sami Salo...". Uskoni suomalaiskiekkoilijoiden tähtikulttiin koki heti kolauksen!
Toinen hissikaverini oli kuullut "Lentävästä suomalaisesta" ja arveli sen liittyvän mäkimieheen, joka Calgaryssä voitti kaiken mahdollisen. Hän viittasi tietysti Matti Nykäseen. Kerroin termin tarkoittavan itsenäisyytemme alkuvuosien kestavyysjuoksijoita, jotka juoksivat maamme maailmankartalle. Sanovat rallimiehet mitä tahansa.
Todellinen asiantuntija löytyi baaritiskiltä, kuten yleensä. Poikkesin nauttimaan lasillisen lempijuomaani, alkoholia, Sushi Heaven -nimiseen japanilaisravintolaan. Paikka osoittautui nimensä mukaisesti taivaalliseksi. Tuopillisen ohella nautiskelin mainioin aterian. Maki- ja nigirisusheja valmistaessaan japanilainen kokki alkoi jutella Suomesta.
"Suomalainen lohi on maailman parasta", hän aloitti. Arvelin sen olevan kohteliaisuus, mutta jatkoa seurasi. "Kimi Räikkonen on kaikkien aikojen formulakuski, ja hän tulee menestymään myös rallissa". Aloin kuunnella kaveria tarkemmin.
"Sanovat, että suomalaiset naiset ovat hyvin kauniita ja itsenäisiä...?". Kerroin olevani samaa mieltä ja kokki ilmoitti harkitsevansa vakavasti matkaa Suomeen.
Pääjoukot tulevat Vancouveriin
Lauantai-iltana katselimme kuinka olympiatuli poikkesi Whistleriin. Väkeä oli paikalla yllättävän vähän. Paikalliset yrittäjät seurasivat tilannetta huolestuneena. Heidän mukaansa kisajärjestäjät ovat rajoituksillaan tappamassa bisneksen ja olympiahuuman säikäyttämät hiihtoturistit loistavat poissaolollaan. Toivottavasti ensi viikolla saapuvat kisaturistit korjaavat tilanteen.
Oma valmistautumiseni kohti kisoja etenee hyväksi havaitun kaavan mukaan. Useamman viikon ajan olen päivittäin lueskellut olympiahistoriaa, tilastoja, henkilöjuttuja ja painanut asioita mieleeni. Alkamassa ovat 12:nnet olympiakisani, joten uskon pärjääväni.
Kisojen aikana haastattelen kiekkoilijoita ja selostan taitoluistelua. Yhdessä Inkan kanssa isännöimme Suomen joukkueen hotellilla sijaitsevaa haastattelupistettä, jossa päivittäin jututamme mielenkiintoisia suomalaisvieraita, pääosin tietysti urheilijoita. Hyvin mielenkiintoinen rupeama on siis edessä.
Tänään valmistaudun ensi perjantain avajaisiin, jotka selostan yhdessä asiantuntijamme Uotilan Anuliisan kanssa. Kahlaan siis läpi faktoja avajaismarssiin osallistuvista maista. Opin juuri, että Australia voitti ensimmäisen talvikisojen kultamitalinsa vahingossa. Vuoden 2002 kisojen 1000 metrin short track -luistelu nimittäin huipentui viimeisessä kaarteessa, jossa neljä luistelijaa kaatui ja viimeisenä ollut Steven Bradbury liukui hämmentyneenä olympiavoittoon...
Ylen pääjoukot saapuvat Vancouveriin huomenna, ja minäkin laskeudun alas kaupunkiin. Uskon, että Ylen kisajoukkue selviytyy kunnialla myös viimeisestä kaarteesta. Toivottavasti viihdytte seurassamme.
Tapsa