Käryn ympärillä on turvauduttu sitkeästi erilaisiin vippasselityksiin. Kun muut tiet johtivat umpikujaan, Myllylä päätti turvautua keinoista yksinkertaisimpaan eli totuuteen.
Myllylän tunnustus luo varjon muidenkin hemohessistä kärähtäneiden ylle. Jälkiviisaus on tunnetusti imelin viisauden laji. Siitäkin huolimatta tulee mieleen, että jos asiat olisi heti kerrottu niin kuin ne olivat, Lahden tapahtumia ei tällä tavalla enää märehdittäisi.
Kaiken keskellä kannattaa säilyttää suhteellisuudentaju. Suuremmatkin rikolliset pääsevät palaamaan yhteiskuntaan, kun rangaistukset on kärsitty.
Kulloisellakin hiihtojohdolla on omaksutusta linjasta suuri vastuu. Kiusalliseksi tilanteen tekee se, että liiton puheenjohtaja Paavo M. Petäjä tuskin tiesi – niin uskomattomalta kuin se tuntuukin - , mitä hänen johtamassaan liitossa tapahtui.
Kaikki muistavat, miten punaposkinen hiihtojohtaja ihmetteli Lahden suurhallin tiedotustilaisuudessa tapahtunutta. Petäjä oli silloin pihalla kuin lumiukko eikä ole vuosien mittaankaan lähestynyt sisätiloja.
Petäjän edeltäjä Esko Aho johti Suomen Hiihtoliittoa silloin, kun käytiin ns. STT-oikeudenkäynti. Entisen pääministerin kädet olivat oppositiojohtajanakin täynnä tasavallan talousongelmia.
Hänen kalenterissaan riitti tuskin aikaa luottamustehtävän arkiseen paimentamiseen. Aho luotti organisaatioon, joka hoitikin tehtävänsä mallikkaasti; mitaleja tuli.
Poliitikkoja on ollut iät ja ajat helppo houkutella urheilujohtajiksi. Tehtävä tarjoaa hyvän näköalapaikan ja menestyksen hetkellä myönteistä julkisuutta.
Urheiluliittoja voi poutasäällä luotsata automaattipilotilla, mutta kipparin pitää olla niin paljon menossa mukana, että pystyy tarvittaessa tarttumaan ohjaksiin molemmilla käsillä.
Kaikkien urheilujohtajiksi haluavien kannattaa muistaa, ettei pelkkä suuri kannatus pätevöitä tehtävään. Siitä pitää olla aidosti kiinnostunut, ja sille pitää uhrata aikaa, jotta pysyy aina ja joka tilanteessa ajan tasalla.