Viime kirjoitukseni jälkeen olen hiihtänyt kolmena viikonloppuna maailmancupia. Kaksi edellistä ei ole mennyt toivotulla tavalla ja tunne on ollut, että vauhdintuotosta puuttuu yksi vaihde. Tulokset eivät ole olleet katastrofeja, muttei ne mieltä ole saaneet kirkkaaksi, vaikka miten päin tuloslistaa kääntelee. Onneksi Rukalla sain kuitenkin itseäni tyydyttävän tuloksen (14.) sprintissä eli maailmancupin pistetili on sentään auki.
Vaikka tulostaso on ollut vielä odotettua hieman heikompi, on tilanteessani myös positiivisia piirteitä. Terveydentilani on nimittäin tällä hetkellä kohtalaisen hyvä. Terveyttä osaa arvostaa vaikean ja rikkonaisen viime talven jälkeen. Kun huipulle pyrkii niin terveys on kaiken perustana. Sairaana on turha rypistellä tai ainahan rypistellä voi, mutta eihän se lintukaan hyvin lennä siipirikkoisena. Terveys onkin asian mihin tavoitteelliset urheilijat kiinnittävät erityisen tarkasti huomiota.
Seuraavaan tärkeään kisaan on reilusti aikaa. Nyt on siis aikaa tehdä hyvä harjoitusjakso ja viritellä vaihdelaatikko kohdilleen. Tunne on kuitenkin tekemisessä sellainen, että vauhdin löytyminen ei ole kaukana. Kausi on kuitenkin vasta nuori ja paljon ehtii vielä tapahtua ennen kuin keväällä hanget sulaa. Uskon vahvasti sihen, että pystyn tekemään jo tammikuussa kovia kansainvälisiä tuloksia.
Joulu pukkaa jo vahvasti päälle ja on aina mukava rauhoittua Joulun viettoon. Toivottavasti ehtisi siihen mennessä sataa reilusti lunta, jotta kunnon joulufiilis syttyisi. Joulussa nautin erityisesti syömisestä ja silloin annan itselleni luvan herkutella isolla kädellä. Harjoittelusta ei kuitenkaan pysty pitämään taukoa edes jouluna, mutta pystyypähän sitten herkuttelemaan isommilla annoksilla ja paremmalla omatunnolla. Tälläista joulun viettoa suosittelenkin kaikille!
-Lasse-