- Sen takia IMF:n muskeleita tässä suhteessa halutaan vahvistaa ja se on myös Suomen etu, hän toteaa.

Suomi varautuu antamaan Kansainväliselle valuuttarahastolle lähes neljä miljardia euroa lisärahoitusta. Kokonaisuudessaan EU kasvattaa valuuttarahastoa 200 miljardilla eurolla.

Suomen osalta lisärahoituksen hoitaisi Suomen Pankki. Se lainaisi rahat IMF:lle, joka taas tukisi kriisimaita.

Kriisimaa maksaa korkoa IMF:lle, joka puolestaan maksaa korkoa Suomen Pankille. Lainan takuumiehenä on valtio eli eduskunta. IMF:lle lainaamista on pidetty lähes riskittömänä.

- IMF on vuosikymmeniä pelastanut ylivelkaantuneita maita eikä ole ainakaan tähän saakka kärsinyt mitään luottotappioita. Siinä mielessä voi ajatella, että tämä on kyllä hyvin pieniriskistä lainaamista. Toki kaikkeen lainaamiseen liittyy riski, pankkivaltuuston puheenjohtaja Zyskowicz toteaa.

Myös Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Paavo Suni pitää IMF:ää luotettavana sijoituskohteena.

- Riski on aika vähäinen. Tästä täytyy tulla oikein iso, superkriisi ennen kuin niin riskit toteutuisivat. IMF kuitenkin ottaa ensimmäiseksi omansa siitä päältä pois ja muut kärsivät sitten enemmän niitä tappioita, Suni sanoo.

Suomen Pankin kannalta kyse on sijoituksesta, joka on taas osa Suomen valuuttavarantoa. Rahat voitaisiin toki sijoittaa muuallekin.

Ja luottoa myönnetään vasta, jos IMF pyytää.

- Suomen Pankin kannalta tämä on aika normaalia toimintaa ja normaalilla tavalla tälle on sitten myös valtion takaus. Takauksesta päättää eduskunta joko tämän vuoden aivan lopussa tai sitten ensi vuoden alkupuolella, Zyskowicz toteaa.