Siellä siis kävimme päivittäin Leviltä hiihtämässä hirveässä ruuhkassa. Mutta jokaisen urheilijan oli treenattava ja otettava kaikki irti tuosta muutaman kilometrin ladusta. Itselläni ei mennyt lumileiri harjoituksellisestikaan ihan putkeen.
Sairastuin flunssaan juuri lumileirille mennessä, siellä loukkasin jalkani rappusissa ja vielä pari päivää ennen Oloksen ensilumen hiihtoja ongin itselleni jostain korvatulehduksen. Siinä vaiheessa ei voinut todeta kuin, että ei voi olla näin huonoa tuuria. Mutta kaikista vaivoista selvittiin, ja pystyin vielä hiihtämään ihan hyvät suoritukset ensilumen hiihdoissa.
Levin lumileiriltä matka jatkui pariksi päiväksi kotiin. Siellä ei muuta ehtinyt kuin pestä pyykkiä ja hoitaa kotiasiat kuntoon. Kotoa matka jatkui lumen perässä Vuokattiin, jossa hiihdin myös maailmancupin katsastuskisoja. Vuokatin jälkeen suuntasimme pariksi päiväksi Rovaniemelle mummolaan, josta matka jatkui kohti Rukan maailmancupia. Siellä oli edessä kolme kisaa kovassa seurassa.
Rukan maailmancup oli minulle ensimmäinen todellinen mittari kunnostani. Sprintin aika-ajo meni hyvin, ja erähiihtokin kohtuullisesti, vaikkakin sorruin siinä turhaan hötkyilyyn. Huomasin todellakin, että edellisistä maailmancupin sprintin välieristä on aikaa, joten oli vaikea pitää oma hiihto rentona kovassa seurassa. Kuitenkin oli kiva saada pitkästä aikaa maailmancupin pisteitä. Toivottavasti näitä kokemuksia tulee nyt lisää seuraavissa kisoissa.
Nyt olen ollut pari päivää kotona. Tänään oli taas otettava rullasukset käyttöön, koska kotona Kouvolassa ei edelleenkään ole lunta. Ensi viikonloppuna edessä on Düsseldorfin maailmancup, jota odotan innolla. Olen siellä tehnyt aikoinaan hyviä suorituksia, joten toivon, että pystyisin nytkin hiihtämään ehjät hiihdot ja saisin maailmancupin pistesaldoa parannettua.
Lopuksi ISO KIITOS niille, jotka ovat äänestäneet minua Vuoden positiivisimmaksi pohjois-kymenlaaksolaiseksi. Oli iloinen yllätys kuulla tuosta tittelistä, joten kiitos siitä. :)
Mukavaa joulun odotusta kaikille!