Tour de l’Ardechin prologi: Matkana meillä oli vain 2,5km. Maratoonarina viime vuosina paremmin tunnettuna, niin ajattelin että matka on niin sprintti kuin olla ja voikaan. Ei siitä varmaankaan tule mitään. Lämmittelin aika-ajo pyörällä ja kiersin rataa varmasti 15 kertaa. Ajolinja selvisi ja olin valmis kunnon rutistukseen. Lähtörampista alas ja kiihdyttämään. Ensimmäiseen mutkaan pyörä kallellaan ja heti sen jälkeen ylös putkelta vetämään. Kun ajaa putkelta niin se tarkoittaa sitä että nousee ylös ja polkee seisaaltaan. Pyöräilyssä on välillä aika ihme-termejä ja en itsekään niitä aina ihan hallitse.

Kiihdytin vauhtia ja säikähdin kuin iso musta koira tassutteli menemään vasemmalla puolella tietä. Juuri sitä samaa reittiä mitä minäkin olin ajamassa. Vasikan kokoinen eläin säikähti tietysti, mutta onneksi jäi vasemmalle puolelle tietä eikä juossut eteeni. Pääsin ohi ja ajoin täysiä maaliin. Sijoituin viidenneksi. Olin todella tyytyväinen suoritukseeni. Tästä olisi hyvä jatkaa.

Etappi 1: Tasamaata. Porukassa ajaminen oli vielä hieman outoa. Olin muille kilpailijoille myös tuntematon. Minua ei päästetty kärkeen, minua ei hyväksytty sinne. Etappi oli yhtä sahaamista porukan hänniltä porukan kärkeen.

Etappi 2, aika-ajo: Aamulla ajettiin 3,5km pitkä tai lyhyt aika-ajo. Kilometrin verran ylämäkeä ja sen jälkeen alamäkeä maaliin. Ajoin maantiepyörällä. Aika-ajopyörä tuntui liian epävarmalta kovavauhtisessa alamäessä. Ajo tuntui hyvältä ja sain itsestäni kaiken irti.

Etappi 3: Surkea suoritus. Ajelin ihan väärässä paikassa. Jäin väärään porukkaan ja kisa meni tavalla tai toisella sen takia ihan pipariksi. Oma oli syy. Ei voi muita syyttää. Olin vain tosi huono. Päätin että nyt ajetaan kisaa kuten ennen vanhaan. Aktiivisesti ja kärjessä.

Etapit 4-6: Ha, olin kuin ennen vanhaan. Välillä on hyvä kun pettyy ja ottaa siitä oppia. Ei kannata murehtia ja olla huonolla tuulella. On mietittävä mitä on tehtävä jotta suoritukset paranevat. Täytyy olla itselleen kriittinen.

GC (General Classification): Olin GCssä 6. Nyt minua taas tunnetaan maantiepyöräilypiireissä. Minua tarkkaillaan taas ja minua hyväksyttiin kärjessä. Sain ajaa rauhassa ja pitää hyvää asemaa.

Viikon päätteeksi ajoin myös aika-ajon Reimsissä. Se oli hyvä kenraaliharjoitus ennen Kööpenhaminan MM kisoja. Viikon kuluttua kannattaa hakea televisiosta sellainen kanava joka näyttää naisten MM aika-ajon. Ehkä minäkin pääsen kuviin.

Köpikseen lennän jo perjantaina. On aikaa tutusta rataan ja hakea parasta mahdollista ajolinjaa. Kivaa! Tuskin jaksan edes odottaa kunnes pääsen lähtörampille ja saan polkaista aika-ajopyöräni vauhtiin ja kierrellä reittiä Kööpenhaminan keskustassa. Luulen että fiilis tulee olemaan ihan mieletön. Paikalle kun on saapumassa paljon tuttuja kannustamaan.