Kuntaliitos Imatran ja Ruokolahden kanssa herättää kiinnostusta Rautjärvellä. Yhdistymiseen ajavat erityisesti hallitusohjelmaan kirjatut kuntien valtionosuuksien leikkaukset.
- On laskettu, että osuutemme olisi 800 000 euroa nyt pienempi, kertoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.).
4000:n asukkaan Rautjärven tilanne on hankala.
- Väestökato on kriittisin piste. Näyttää siltä, että verotulot eivät nouse, kun menot nousevat. Samaan aikaan valtiolta saadaan vähemmän, Lonka kertoo.
Rautjärven kuntastrategiaan on kirjattu ehtoja, joiden tulisi täyttyä, ennen kuin kuntaliitosta lähdetään pohtimaan.
- On sellainenkin kriteeri, että kahta alijäämäistä vuotta ei saisi peräkkäin olla. Viime vuosi ei ollut, mutta nämä ehdot alkaa kuitenkin pikku hiljaa täyttyä.
Vuoksen kaupunki
Lonka ehdottaa Ruokolahden, Imatran ja Rautjärven yhteenliittymälle nimeksi Vuoksen kaupunkia, mikäli nimiriita syntyisi.
Lonka uskoo, että hallinnon keskittämisellä saataisiin säästöjä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja ei näe järkeä siinä, että itsenäisen kunnan asemasta pidetään kynsin ja hampain kiinni.
- Jos kunnalla ei ole muuta tehtävää kuin rahojen varaaminen budjettiin ja verotulojen kerääminen, niin sellaista kuntaa ei kannata pitää. Kunnallinen itsehallinto ei ole tärkeää, vaan palvelujen taso, sanoo Lonka
Liitosselvitykset voisi Longan mukaan aloittaa heti.
- Ei kannata odottaa sitä, että pakotetaan liitokseen. Selvitys ei maksa vielä mitään.
YLE Etelä-Karjala kysyi sähköpostitse Rautjärven ja Ruokolahden valtuutettujen mielipiteitä mahdollisesta kuntaliitosselvityksestä. Lonka saa liitosselvitykselle varovaista tukea muutamalta muulta valtuuston jäseneltä.
- Neuvottelut Imatran kanssa pitää aloittaa viimeistään seuraavalla valtuustokaudella. Toivottavaa on, että myös Ruokolahti olisi mukana, toteaa Juha Kosonen (kesk.) viestissään.
- Ei ole vielä aihetta kuntaliitosselvityksiin, ajankohtaista ehkä muutaman vuoden kuluttua. Jos Imatran kanssa yhteen mennään, tulisi Ruokolahden olla mukana, kirjoittaa Timo Tervonen (kesk.) viestissään.
Keskustan Teemu Europaeus arvioi, että kuntaliitosselvitys voisi olla ajankohtainen 3 - 5 vuoden kuluttua.
Moni valtuutettu kantaa enemmän huolta siitä, kuinka hallitusohjelma vaikuttaa Rautjärven lukion rahoitukseen ja toimintaan.
- Löytyykö meidän päättäjiltä tahtoa pitää kiinni ainoasta toisen asteen koulustamme? pohtii valtuuston toinen varapuheenjohtaja Timo Paajanen (sd.)
Sen sijaan Rautjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajan Liisa Terävän mielestä kuntaliitosselvityksiä ei pitäisi vielä aloittaa. Hänen mielestään kuntaliitosneuvottelut tulevat ajankohtaiseksi, mikäli seuraava valtuusto niin linjaa.
- Hallitusohjelman kirjauksella ei ole vaikutusta vielä 2011-2012, tuona aikana nähdään Etelä-Karjalan ja koko maakunnan asema ja sen tulevaisuus, tiivistää Terävä.
Ruokolahdelta tyrmäys
Sen sijaan Ruokolahdella kuntaliitosajatukset eivät saa vastakaikua. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Esko Ijäs (sd.) ja väistyvä valtuuston puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen (kesk.) pitävät liitospuheita ennenaikaisina. Tiilikainen myös epäilee, että liitos Imatraan ei auttaisi Ruokolahtea mitenkään, koska Imatra ei kuulu Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin.
- Käsittääkseni Ruokolahden ja Rautjärven pitäisi ensin erota Eksotesta tai Imatran liittyä siihen ennen kuin Imatran seudun kuntaliitos olisi edes teoriassa mahdollinen, toteaa Tiilikainen sähköpostiviestissään.
Ruokolahden valtuutetut vetoavat vastauksissaan kunnan strategiaan.
- Ruokolahti on viime vuonna strategiassaan lähtenyt itsenäisen kunnan lähtökohdasta. Tämän periaatteen muuttaminen ei lyhyellä tähtäimellä, 1 - 3 vuotta, ole tarpeellista, kirjoittaa Risto Nevalainen (kesk.).
- En ymmärrä, mitä säästöjä saadaan aikaan kuntaliitoksissa, sanoo Matti Jaatinen (kesk.)
Jaatinen on kuitenkin valmis aina keskustelemaan asioista.
- Mistään asioista ei pidä sanoa ei koskaan, vaan pitää olla valmiudet miettiä, mikä on kuntalaisten kohdalla paras ratkaisu, jatkaa Jaatinen.
Mirja Henttonen suhtautuu hieman avoimemmin liitokseen.
- Mielestäni Ruokolahden kunnan olisi hyvä aloitaa selvitystyöt Imatran ja Rautjärven kanssa. Kuntaliitos voisi olla aiheellinen noin 5 vuoden kuluttua.