Turskalla tarkoitetaan tässä yhteydessä norjalaista MM-mitalisuunnistajaa Anders Nordbergiä, joka teki talvella harvinaisen liikkeen ja päätti vaihtaa seurakseen suomalaisen Vaajakosken Terän eli hänestä tuli seurakaverini. Noin kovan tason ulkomaalaisia (eli "ulkkiksia" Kalevan Rastin kielellä) on suomalaisseuroissa kyllä esiintynytkin jo.

Joensuulaista Kalevan Rastiahan on muiden muassa edustanut jo kohta kymmenen vuotta ehkä maailman kovin suunnistaja Thierry Gueorgiou. Myös blogistikollegani Teron seurakavereina on vuosien saatossa ollut useampikin ”juusto” eli sveitsiläinen maajoukkuesuunnistaja. Terällekään Anders "Antero Pohjoisvuori" Nordberg ei ole ensimmäinen ulkomaalainen, vaikka puolivahingossa välillä profiloiduimmekin kotimaisin voimin kilpailevaksi porukaksi.

Ulkomaalaisvahvistuksista tulee aina jotain napinaa, ja näin oli nytkin kun epäiltiin norjalaisen vievän resursseja suomalaisilta suunnistajiltamme. Tokihan ukolle pitää perusedellytykset seuran puolesta tarjotakin, mutta on syytä muistaa että mies tuo mukanaan kannustavan olemuksensa lisäksi oman tietotaitonsa ja on sitä valmis jakamaan. Loppupelissä tämä homma on kyllä plus-merkkinen, katsoipa sitä mistä suunnasta tahansa.

Koska Andersin vaihtaminen oli iso juttu varsinkin seurallemme, on into ollut piukassa. Jätkät ovat treenanneet kovempaa kuin ennen, ja toppatakkijoukot ovat suoristaneet ryhtiään. Turskaa päästiin kypsentämään jo talven saatossa hänen saapuessaan muutamalle Keski-Suomen visiitille tutustumaan uuteen porukkaan, mutta viime viikonloppuna oli aikaa pistää vonkale pannulle ja tiristää sitä kunnon liemessä.

Kunnon liemi syntyy suunnistuskeväässä perinteisesti Tanskan maalla käytävässä Spring Cupissa, jossa tasokas ja varsinkin vauhdikas osanottajisto kokoontuu perinteikkäisiin kansainvälisiin karkeloihin. Yleensä homma menee siellä niin että tanskalaiset, ruotsalaiset ja idän ihmeet kärventävät armottomalla vauhdinpidolla suomalaisten ja muiden koko talven lumilla liukastelleiden keuhkoja ja vähän lihaksiakin. Tämä arktinen talvi ei ole tehnyt hommaamme helpommaksi, mutta Tanskan visiitille asetimme rohkeasti tavoitteeksi viestin voittamisen.

Spring Cup -viesti on ollut yleensä kovatasoinen ja näin oli nytkin kärjen osalta kun vastaan asettui mm. norjalainen Halden ja pari kovaa ruotsalaisjoukkuetta. Viesti lähti hyvin käyntiin Juha Sorviston varmalla avauksella ja toiselle samanmittaiselle 10,7 km pätkälle löimmekin sitten jo Andersin. MM-hopeaa viime kesänä kotikisoissa juossut Anders osoitti olevansa kovan luokan viestitykki myös Terän paidassa - tuloksena osuuden pohjat ja vaihtaminen toisena heti johtavan Kristianstadin perässä.

Oma osuuteni oli lyhyempi, kahdeksan kilometrin kattaus helpohkoa tuuppausta jopa tanskalaisittain helpolla radalla. Virheitä en tehnyt ja vauhti oli sen verran kovaa, että vain Kristianstad ja Göteborg seurasivat kintereilläni vaihtoon saavuttaessa. Homma oli nyt ns. pedattu ankkurin hoidettavaksi, kuten huippusuunnistusviesteissä asian laita usein on.

Ankkurimme Jonne "MM-Janin pikkuveli" Lakanen oli uhkunut kovaa kevätkuntoa ja valmis haasteeseen. Jonne juoksi ankkuriosuuden erittäin kypsästi, ja Kristianstadin ja Göteborgin sortuessa virheeseen hän vain yksinkertaisesti suunnisti omaa suunnistustaan ja muut jäivät. Komeaa ja kypsää hoitaa homma noin! Terän kausi ei luonnollisesti olisi paremmin voinut alkaa, ja ehkä tästä muutkin suomalaiset saavat uskoa että aikaisin keväälläkin on mahdollista voittaa "suoraan lumilta" tullen?

Nyt on vuorossa kevyempää treeniä muutama päivä, sillä jo lauantaina matkaamme maajoukkueen kanssa Sveitsiin reilun viikon leirille. Tämä reissu palvelee valmistautumista ensi kesän MM-kisoihin, jotka pidetään Ranskan puolella vastaavissa maastoissa. Myös 2012 Sveitsin MM-kisat ovat jo selkeästi valmentajakaksikkomme mielessä...Mutta lisää suunnistustarinaa seuraa Annilta ensi viikon blogissa, mahdollisesti leirikuulumisia Sveitsistä?

Pasi Ikonen