Kauden aikana viisi joukkuetta päätyi valmentajanvaihdokseen. Näistä viidestä joukkueesta kahden kausi on jo paketissa. Ilves karsii ja Lukko pelaa säälejä. Kannattiko siis vaihtaa?

Vanhan kaavan mukaan valmentajan vaihtaminen tuo hetkellisen piristymisen joukkueen otteisiin. Samaan vanhaan kaavaan kuuluu myös se fakta, että hyvin usein joukkueen perusrakenteissa on jotain vikaa. Tämän kauden vaihdokset eivät tee asiaan suurta muutosta.

Jo ennen kauden alkua oli tiedossa, että Tapparalla, Kerholla ja Ilveksellä tulee olemaan vaikeaa. Kaikki perustemput tehtiin. Valmentaja vaihdettiin, pelaajia tuli ja meni. Tulos silti sama, ei menestystä.

Raumalla henki vielä pihisee. Lukossa miestä vaihdettiin pohjamutiin vajoamisen pysäyttämiseksi. Siinä Bostonissa valmennusoppinsa saanut Juha Vuori onnistui. Lukon paikka sääleissä oli kuitenkin käytettävissä olevaan materiaaliin ja resursseihin nähden minimisaavutus.

Jyväskylässä eri tilanne

Valmentajanvaihdokseen liittyy hyvin olennaisesti henkilökemia, ihmissuhteet ja tulevaisuus. JYP:n tapauksessa ei voida puhua, että vaihdos olisi tehty urheilullisin perustein. Jyväskylässä vaihdoksen syistä tiedetään varmasti enemmän kuin muualla.

Ulkopuoliselle jäi kuva, että sukset menivät lopulta pahasti ristiin joukkueen ja Risto Dufvan välillä. Mitta tuli täyteen ja RD sai lähteä. JYP:n kaarta kun tarkastelee, niin eittämättä voidaan todeta vaihdoksen olleen joukkueelle hyväksi.

HIFK heräsi, herääkö Ilves?

Vielä jos palataan siihen marraskuiseen sarjatilanteeseen, niin poimitaan sieltä muutama juttu, joita pähkäilin jo silloin. HIFK:n alkukausi oli heikko. Puolustavan mestarin peli oli hakusessa, kuten Ouluun siirtyneen J-P Haatajankin. Molempien mestaruuskrapula helpotti kauden edetessä ja tulokset olivat sen mukaiset.

Martti Järventiellä, kuten koko Ilveksellä, on vielä skarppaamisen paikka. En halua liikaa pelotella, mutta Järventien, Toskalan, Marjamäen, Rajalan ja Niinimäen harteilla lepää paljon tulevissa karsinnoissa.

Itse odotan tulevia karsintoja yhtä suurella mielenkiinnolla kuin alkavia puolivälieriä. Onko Sportista todella nousijaksi? Oli hienoa havaita ne kommentit, jotka Vaasan suunnalta tulivat mestaruuden ratkettua. Vaikuttaa siltä, että suunnitelma B liiganousun varalle on olemassa. Se antaa pelaajille paljon lisää virtaa.

Tuolta tähän ja vähän muuta

KalPa voitti runkosarjan, ansaitusti. Kuopiolaisten vahvuus piilee tasaisuudessa ja uuden kokemisessa. Avainpelaajista Matti Kuparinen ei varmasti pane pahakseen, kun saa viikon verran huilata peleistä. Kova pelitahti ja maajoukkuekomennukset tuntuvat varmasti kropassa.

Pelicans jatkoi tasaisia otteita läpi sarjan. Hyvin tasainen ja laaja pelaajamateriaali, maustettuna kenties liigan parhaalla maalivahdilla, saattavat lennättää pussinokat hyvinkin kauas kevään edetessä. HIFK oli alkuun unessa. Nyt kun ratkaisupelit koittavat, niin kaikki vaikuttaisi olevan taas kunnossa. Mestaruuden uusiminen saksalaisen huipputorjujan Endrasin myötä ei olisi suuri yllätys.

JYP:llä oli alkuun omat ongelmansa. Ne kun saatiin selvitettyä, niin nousu alkoi. Kokemus ja ratkaisupelaajien leveähkö rintama täytyy laskea JYP:n vahvuudeksi. Tilastojen valossa Ässät on pelannut paremmin vieraissa kuin kotonaan. Ässät tarvitsee menestyäkseen voittoja myös kotikaukalossaan, Isometsän jäähallissa. Pelaajista Joel Armialle alkavat pudotuspelit saattavat parhaassa tapauksessa olla matkalippu Buffaloon.

Mikäli Jokerit aikoo tänä keväänä pärjätä, sen on palattava lähtöruutuun. Kauden alku oli hyvä, mutta jatko aivan liian pomppivaa. HIFK:n kohtaaminen heti puolivälierissä saattaa olla Jokereille joko lottovoitto tai vuoristoradan karvas pääteasema.

Kärppien pelaaminen runkosarjassa heilahteli liiaksi. Nuoret ovat saaneet, pakon sanelemana, kauden aikana hyvin vastuuta. Oulussa on totuttu menestymään, mikä saattaa tiukan paikan tullen auttaa. Blues on onnistunut ennenkin yllättämään. Tiedot uusista omistajakuvioista rauhoittavat tilannetta kaukalon ulkopuolella. Hyvällä syyskauden pelaamisellaan Blues lunasti paikkansa pudotuspeleihin.

TPS siirtyi Pekka Virran tulon myötä uuteen aikaan. Rakennustyömaa on vielä pahasti kesken. Runkosarjassa joukkue pelasi ajoittain todella hyvin, mutta osasi olla myös todella heikko. TPS:n pudotuspelit jäivät kahden ottelun mittaisiksi. Tuli mieleeni, että halusiko TPS todella menestyä? Itse en ole ihan varma.

Valmentajaa vaihtaneiden joukkueiden tilanne käytiin läpi tekstin alussa. Jäljellä jää SaiPa, idän "lähes toteutunut" ihme. Eräs urheilun hienouksista on se, että henki voittaa materian. SaiPa teki sen runkosarjassa monta kertaa.

Kokenut Dave Reid opasti minua aikoinaan: "Juha, it's not a name on your back. It's the crest in front!" Se joukkue, joka tuota sanontaa pystyy noudattamaan, tulee pärjäämään. Runkosarjan ja nimet selässä voi nyt unohtaa.

Juha Lind