- Ei minulla olisi mitään sitä vastaan, jos valtio kokeilisi terveydenhuollon järjestämistä ja miten se siinä onnistuisi. Luulen, että se ei onnistuisi paremmin ainakaan perusterveydenhoidon puolella, sillä nämä ovat kuitenkin sellaisia peruspalveluita, joita kuntalaiset tarvitsevat, Karrimaa toteaa.
Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson kiristäisi valtionohjausta, sillä hänen mukaansa kunnat käyttävät liian pienen osan valtiolta saamistaan rahoista terveydenhuollon kehittämiseen. Karrimaa ei tätä väitettä allekirjoita.
- Valitettavasti valtio on määrätietoisesti vetäytynyt rahoitusvastuustaan. Vajaa viidennes kuntien menoista katetaan valtionosuuksilla. Jos valtio nostaisi osuuttaan, niin toki se kanavoituisi myös sosiaali- ja terveyspalveluihin.
"Rahoista ei pidä riidellä"
Jaana Karrimaa ei näe mitään syytä, miksi korvamerkittyjä valtionosuuksia olisi nykyistä enemmän. Kun maksuja säännellään tarkasti, pitää palveluita järjestää entistä enemmän verorahoilla.
Karrimaan mukaan ei ole kenenkään edun mukaista, että rahoista riidellään.
- Rahoitusvastuu pitäisi saada kulkemaan nykyistä enemmän käsi kädessä. Me kannamme yhteisen vastuun tästä hyvinvointiyhteiskunnasta, jonka olemme tänne yhdessä luoneet.