Presidentti Mauno Koivisto esitti eilen torstaina Ylen Suuressa vaalikeskustelussa katuvaisen kannanoton, jossa hän sanoi, että presidentin valtaoikeuksia on karsittu jo liikaakin. Koivisto itse kannatti aikoinaan vallan siirtämistä eduskunnalle ja hallitukselle.
Pernaa huomauttaa, että presidenttinä toimiessaan Koivistolla oli mahdollisuus valita, missä määrin hän käytti runsaita valtaoikeuksiaan.
- Hänen seuraajallaan ei enää tällaista liikkumatilaa tai haarukkaa ole, koska valtaoikeudet on lainmuutoksella karsittu hyvin pieniksi. Tätä taustaa vasten ymmärtää, että Koivisto näkee liikkumatilan kaventumisen olevan ongelma, Pernaa pohti YLE Uutisten haastattelussa perjantaiaamuna.
Pernaa vertaa puhdasta parlamentarismia täydelliseen koneeseen, jossa on ollut yksi rikkinäinen osa eli presidentin valtaoikeudet.
- Nyt rikkinäinen osa on sieltä näillä muutoksilla poistettu. Siitä näkökulmasta järjestelmä toimii nyt mainiosti. En usko, että tätä konetta halutaan päästää uudelleen vioittumaan, Pernaa selittää.
Ojanen korostaa laajaa yhteisymmärrystä vallan karsimisessa
Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen muistutti Ylen Aamu-tv:ssä, että presidentin valtaoikeuksia on Suomessa kavennettu laajassa yhteisymmärryksessä. Hän huomautti, että esimerkiksi presidentin valtaa merkittävästi kaventanut vuoden 2000 perustuslakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa lähes ilman soraääniä, hyvin laajan yksimielisyyden vallitessa.
- Nämä perustuslain muutokset ovat olleet hyvin laajaan yhteisymmärrykseen, yli puoluerajojen, perustuvia ratkaisuja, Ojanen sanoi.
Ojanen ei halunnut erikseen arvostella presidentti Koiviston eilistä ulostuloa.
Ojasen mukaan presidentin ja hallituksen vastuunjaossa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa voi edelleen syntyä kiistaa. Ojasen mielestä rajanveto Euroopan unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä muun ulkopolitiikan välillä ei ole selkeä.
- Tulkinnanvaraisuus syntyy sitä kautta, että perustuslain mukaan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa, mutta kaikki EU-asiat ovat valtioneuvostolle kuuluvaa asiaa...Tästä syystä voi syntyä jatkossakin kiistoja siitä, miten toimivaltasuhteet tässä asetelmassa menee, Ojanen sanoo.