Kolmen ehdokkaan irtiotto presidentin vaaleissa puhuttaa aamun lehtiä. Muun muassa Savon Sanomat kirjoittaa, että toinen kierros näyttää todennäköiseltä, ja Sauli Niinistön haastajiksi ovat nousemassa joko vihreiden Pekka Haavisto tai keskustan Paavo Väyrynen. Lehti muistuttaa, että kannatuskyselyt eivät ole ennusteita vaalien lopputuloksesta – kolmannes äänioikeutetuista on jo äänestänyt ennakkoon, eikä jonkin yksittäisen ehdokkaan mahdollinen noste ole ehtinyt vaikuttaa heidän harkintaansa. Toisaalta suurin osa suomalaisista suuntaa vaaliuurnille vasta sunnuntaina. Lehden mukaan aikaisemmista vaaleista on kokemusta siitä, että kannatusheilahdukset viikon aikana voivat olla suuria. Viime hetken kampanjoinnilla ja viimeisen viikon vaalikeskusteluilla saattaa siis olla merkitystä vaalien lopputulokseen. Savon Sanomat toivoo, että keskustelua pitäisi käydä enemmän asioista, joista päättäminen perustuslain mukaan kuuluu presidentille.
Iltalehti jatkaa samasta aiheesta, mutta suuntaa katseensa kohti Paavo Väyrystä. Pysytteleminen Niinistön, Väyrysen ja Haaviston kolmiodraamassa voi johtaa liikkuvien äänestäjien taktikointiin. Iltalehti muistelee vuoden 1994 vaaleja, jolloin taktiikkapeli Väyrystä vastaan saattoi maksaa toisen kierroksen paikan, jonne hänen sijastaan pääsi Elisabet Rehn. Tällä kertaa uudistunut Väyrynen saattaa kerätä vihreiden periaatteellisten vastustajien sekä ylivelkaantuneiden euromaiden tukea vastustavien kansalaisten ääniä. Jos kansa innostuu estämään Väyrysen tai Haaviston pääsyä toiselle kierrokselle keskittämällä tukensa inhokkinsa vastustajalle, muiden puolueiden ehdokkaat kokevat sellaisen kadon, jollaista gallupit ovat heille ennakoineet. Iltalehti kirjoittaa, että todellinen presidenttipeli alkaa vasta nyt.
Toinen lehtiä puhuttanut aihe on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilän mahdollinen tuplabuukkaus. Penttilä suunnittelee tiettävästi sekä ryhtyvänsä EU:n parlamentin jäseneksi että säilyttävän toimitusjohtajan paikkansa. Helsingin Sanomien mukaan Penttilän on arveltu haluavan parlamenttiin kansainvälisille kentille. Lehti uskoo, että Penttilä olisi hyödyksi nykyiselle työnantajalleen ja mahdollisesti laajemminkin elinkeinoelämälle päästessään verkostoitumaan muiden europarlamentaarikkojen kanssa. Helsingin Sanomat kysyy kuitenkin kykenisikö Penttilä hoitamaan kahta tehtävää täysipainoisesti? Tyylikkäin vaihtoehto olisi, että Penttilä pyytäisi ja Keskuskauppakamarin hallitus myöntäisi hänelle virkavapaata parlamentissa toimimisen ajaksi, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Ilta-Sanomat eivät näkisi kaksoisroolissa ongelmaa, jos Penttilä olisi Belgian keskuskauppakamarin johtaja.
Lehti kirjoittaa, ettei asiassa toisaalta ole nokan koputtamista, jos Keskuskauppakamari hyväksyy Penttilän kaksoisroolin. Tämä saattaisi Ilta-Sanomien mukaan kuitenkin lisätä vettä niiden myllyyn, jotka toitottavat europarlamentaarikkojen kököttävän Brysselissä tyhjän panttina.
Suomi ja Ruotsi ovat selityksen velkaa, kirjoittaa aamun Turun Sanomat. Lehti kirjoittaa, että vaikka Ruotsi on luopunut yleisestä asevelvollisuudesta ja supistanut puolustusmenojaan radikaalisti, on länsinaapurimme löytänyt aseteollisuudelleen kiitettävästi markkinoita. Toiminnan oikeutuksella Ruotsilla riittää kuitenkin yhtä lailla selittämistä kuin Suomellakin.
Turun Sanomat kirjoittaa, että suomalaisen Patrian lupa myydä Saudi-Arabiaan kranaatinheitinjärjestelmiä, on kysymyksenä kieltämättä hankala. Raadollisiakin ratkaisuja olisi kuitenkin helpompi ymmärtää ja selittää, ellei idealismin pasuuna soisi poliitikkojen juhla- ja vaalipuheissa niin ponnekkaasti kuin tapana on. Näin siis Turun Sanomat.