Niinistö täsmensi, että laittomiin lakkoihin voi johtaa myös työnantajan provosointi. Niinistön mukaan työriitoja käsittelevä lainsäädäntö on vanhentunutta, ja hän esitti, että työmarkkinaosapuolet asettuisivat samaan pöytään miettimään keinoja välttää laittomat lakot.
- Olisi erinomainen juttu, jos järjestöt - ay-liike ja työnantajat - pohtisivat, onko heillä yhdessä jokin lääke, jolla voitaisiin laittomat lakot torjua. Se tarkoittaa myös, että yritetään torjua laittomat menettelyt, jotka provosoivat laittomiin lakkoihin, korosti Niinistö.
Toimittaja Sakari Kilpelän ihmeteltyä, miksi Niinistö ei puhunut tästä aiemmin, Niinistö vastasi, että hän vastasi vain kysymykseen, joka häneltä kysyttiin, mutta laajempi vastaus olisi ollut paikallaan.
- Olen siinä mielessä yksioikoinen juristi, että jos minulta kysytään jotain asiaa niin minä vastaan siihen. Minulta nyt kysyttiin toisinpäin. Tietysti olisi ollut paikallaan jatkaa sitä tarinaa vähän laajemmin ja monipuolisemmin.
Niinistöltä kysyttiin myös kantaa kohuun pulleista lisäeläkkeistä.
- En minä pidä niitä ollenkaan hyväksyttävänä, ja olisi toivottavaa, että omatunto vähän kolkuttaisi, kokoomuslainen Niinistö moralisoi.
Niinistön mielestä 2000-lukua on muutenkin leimannut ahneus, jota saamme syyttää synkeästä taloustilanteestakin.
- Kyllä tämä koko sotku, ylivelkaantumiset plus muut, kyllä siinä aivan keskeisenä on ollut ahneus.
Velkakriisin hoitoon Niinistöltä ei keskiviikkoaamuna kuultu uusia lääkkeitä.
- Minusta väliaikaiseen rahastoon Suomen ei enää pidä rahaa lisätä. Kysymys pysyvästä mekanismista sen sijaan on hivenen avoin. Mutta meidän ei pitäisi olla mukana tietämättä onko se kaikki uutta rahaa vai ei. On aika hassua sitoutua johonkin, mistä ei tiedä mihin sitoutuu. Jos on avoin valtakirja, minä en siihen lähtisi, Niinistö pohdiskeli.