Elokuussa julkaistun tutkimuksen mukaan useimmilla koronan lievänä sairastaneilla hajuaisti palaa takaisin. Tiedot perustuvat italialaiseen kohorttitutkimukseen, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla 168 koronapositiivisen testituloksen vuoden 2020 maaliskuussa saanutta henkilöä. Kaikilla haastatelluilla koronatauti oli ollut lievä ja he sairastivat kotioloissa.
Samat potilaat haastateltiin tutkimusta varten neljän viikon, kahdeksan viikon, puolen vuoden ja kahden vuoden kuluttua.
Tutkimukseen osallistuneista henkilöistä 119 kertoi kokeneensa haju- ja makuaistin muutoksia tai menetystä neljän viikon kuluessa sairastuttuaan koronaan.
105 eli noin 88 prosenttia ilmoitti täydellisestä toipumisesta kaksi vuotta sairastamisen jälkeen, 11 henkilöä eli noin 9 prosenttia raportoi oireiden lieventyneen. Haastatelluista kolme eli vajaat kolme prosenttia kertoi haju- ja makuaistiin liittyvien oireiden pysyneen ennallaan tai pahentuneen.
Kaikkiaan 13 sairastuneella eli lähes 11 prosentilla haju- ja makuaisti palautuivat pitkällä viiveellä eli yli puoli vuotta tartunnan ja sairastumisen jälkeen.
Tuore tutkimus koronaan sairastuneilla osoitti, että parantumista tapahtui jopa kaksi vuotta sairastumisen jälkeen. Hajuaistin täydellinen palautuminen yli vuoden poissaolon jälkeen on kuitenkin harvinaista. Tutkimus on ensimmäinen pitkä seurantatutkimus hajuaistin palautumisesta koronapotilailla.
– Tiedämme aikaisemmista viruksen aiheuttamista hajuaistin puutoksista, että paranemista tapahtuu vielä puolen vuoden jälkeenkin, vaikka suurin osa palautumisesta tapahtuu ensimmäisen puolen vuoden aikana. On lohdullista tietoa, että vielä tätäkin myöhäisempää toipumista tapahtuu, sanoo korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä allergologian erikoislääkäri, dosentti Seija Vento.
Osalla flunssapotilaista hajuaistin hetkellinen menetys johtuu usein limakalvojen turpoamisesta. Koronaviruksen kohdalla tilanne toinen. Koronapotilailla ei ole juuri lainkaan limakalvoturvotusta nenäonteloissa hajuepiteelin ja sivuonteloiden alueella.
Viimeisimpien tutkimusten valossa ajatellaan, että todennäköisin selitys COVID-19:n aiheuttamalle hajuaistin menettämiselle on hajureseptoreiden ja hajureseptorigeenien tuhoutuminen.
– Tätä edeltää hermosolujen eräänlaisen ydinarkkitehtuurin uudelleenjärjestely, mikä johtaa hajureseptorigeenejä sisältävien genomiosastojen hajoamiseen. Hamstereilla tehdyt kokeet tukevat tätä hypoteesia, sanoo Vento.
Omikrontartunta aiheuttaa harvemmin hajuaistin menetystä
Britanniassa tehdyssä laajassa tutkimuksessa on verrattu eri virusvarianttien aiheuttamaa haju- ja makuaistin menetystä. Tutkimuksessa todettiin, että omikronviruksen vallitessa 13–16 prosenttia potilaista menetti haju- ja makuaistinsa.
Koronapandemian alkuvaiheeseen ja esimerkiksi deltavariantin aiheuttamaan haju- jamakuaistin menetykseen verrattuna määrä on merkittävästi vähäisempi. Brittitutkimuksen mukaan 44–45 prosenttia sairastuneista menetti hajuaistinsa deltavariantin vallitessa.
– Tapauksia on selkeästi vähemmän, ja se on näkynyt myös meillä Suomessa. Omikronvariantin saaneet valittavat harvemmin haju- ja makuaistin menetyksestä, sanoo Vento.
Hajuaisti voi myös vääristyä
Koronavirus, kuten muutkin virusinfektiot voivat aiheuttaa myös hajujen vääristymistä eli parosmiaa. Hajuvääristymässä hajukäämiin tulee viruksen aiheuttamien hermomuutosten vuoksi väärää viestiä. Hajuhermosolut voivat aktivoida erilaisen hajureseptorin kuin mitä sen tulisi aktivoida ja tämä johtaa hajun vääristymiseen.
– Vääristymä voi korjaantua, mutta se voi jäädä pysyvästi jonkun tietyn hajun kohdalla, kuvailee Vento.
Hajun vääristymä ilmaantuu koronapotilailla yleensä 2–3 kuukauden päästä päästä sairastumisesta ja se kestää keskimäärin 2,5 –3,4 kuukautta. Hajun vääristymää esiintyy 7–43 prosentilla koronatautiin sairastuneista tutkimuksesta riippuen.
Myös muiden virusinfektioiden aiheuttamissa hajuaistihäiriöissä on raportoitu hajun vääristymää 35–51 prosentilla sairastuneista.Suurin osa tapauksista paranee vuodessa.
Vääristynyt haju on harvoin miellyttävä. Periaatteessa mikä tahansa haju voi vääristyä. Monilla ihmisillä esimerkiksi sipulin, kahvin, lihan tai paistetun ruuan haju voi muuntua hyvin epämiellyttäväksi.
– Ne voivat haista jätteiltä ja mädäntyneeltä lihalta tai mädäntyneeltä kananmunalta. Aika usein vääristymä voi olla myös palaneen hajua tai ällöttävän makeaa, imelää tuoksua, kertoo erikoislääkäri.
Makuaistikin voi muuttua
Makuaistikin voi muuttua koronainfektion seurauksena. Perusmaut eli makea, suolainen, hapan, karvas ja umami eli lihaisa maku välittyvät makuhermon kautta. Perusmakujen suhteen makuaisti palautuu usein nopeammin ja täydellisemmin koronainfektiossa.
Hajuastin kautta välittyvien hienompien makuvivahteiden palautuminen voi kestää pidempään tai muuttua pysyvästi Koronavirus vaikuttaa Venton mukaan hajuhermon lisäksi myös makuhermoon.
– Aina vastaanotolle tulevat potilaat eivät kiinnitä huomiota hajuaistiin, mutta sanovat, että he eivät maista kunnolla. Kun asiaa selvitetään, käy ilmi, että itseasiassa potilaan hajuaisti on huonontunut myös ja makuaistin huonontuminen johtuukin huonontuneesta hajuaistista. Potilas saattaa myös kertoa, että hän erottaa suolaisen, ja makean, happaman ja karvaan, mutta siinä kaikki. Jotenkin makuaisti on tärkeämmässä merkityksessä.
Hajuharjoittelu voi palauttaa aistit
Virusinfektioiden aiheuttama hajuaistin puutos tai huonontuminen on yleisimpiä syitä hajuaistin menetyksen taustalla. Menetelmiä hajuaistin palauttamiseksi on tutkittu paljon. Ainoa mistä Vennon mukaan on saatu tuloksia on hajuharjoittelu.
Harjoittelun ajatellaan nopeuttavan toipumista ja lisäävän hajureseptorien uusiutumista.
–Se tulisi aloittaa ensimmäisen vuoden aikana. Jos aloitukseen menee yli vuosi, ei hajuharjoittelulakaan todennäköisesti saavuteta juuri mitään, arvioi Vento.
Parhaat tulokset harjoittelusta saadaan ensimmäisen puolen vuoden mittaisella harjoittelulla.
– Jonkun verran hajuharjoittelulla saadaan paranemista puolen vuoden jälkeenkin aina yhteen vuoteen saakka.
Hajuharjoittelussa henkilö haistelee neljää eri perushajua tietyn ajan.
– Yleensä harjoitelu aloitetaan sitruunalla, ruusulla, neilikalla ja eukalyptuksella. Potilaan tulee tehdä harjoitukset aamuin illoin. Nenän eteen tuodaan yksi haju kerrallaan ja nuuhkitaan sitä oikein voimakkaasti noin 10 sekunnin ajan. Sitten pidetään tauko ja otetaan seuraava. Tämä vielä toistetaan. Kolmen kuukauden kohdalla vaihdetaan uusiin hajuihin.
Vennon mukaan hajuharjoittelun voi aloittaa, jos tuntuu ettei hajuaisti palaudu kahden viikon aikana. Hajuharjoittelun voi tehdä ihan omatoimisestikin ja Terveyskirjastossa on hyvät potilasohjeet siihen, Vento neuvoo.
Katso Yle Areenasta "Korona-ajan tilinpäätös" -dokumentti: