Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pitää mahdollisena, että myös Hämeessä voi tulla ilmi apinarokkotapauksia. Keskussairaalan päivystyksessä apinarokon epäilykynnys on aika matala, koska tällaisia epäilytapauksia saattaa tulla.
– Jos on lähiviikkoina matkaillut ja on kuume, päänsärky, rakkulaihottumaoireinen tauti, niin silloin arvioidaan, voisiko olla kyse apinarokosta. Oireisesta henkilöstä otetaan näytteet, joilla voidaan tauti varmistaa tai sulkea pois, sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Janne Mikkola kertoo.
Tartunta edellyttää kuitenkin hyvin läheistä ihmisten välistä kosketus- tai pisarakontaktia, joten suuret tapausmäärät ovat erittäin epätodennäköisiä.
– Apinarokko ei tartu herkästi vaan se vaatii hyvin hyvin läheistä kontaktia ja eroaa siinä mielessä ihan oleellisesti esimerkiksi koronaviruksesta tai muista hengitystievirustaudeista, Mikkola sanoo.
Mikkolan mukaan tartuntariskiä ei ole tavanomaisessa sosiaalisessa elämässä, joten koronarajoitusten kaltaisista toimenpiteistä ei olisi odotettavissa hyötyä.
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa ilmitulleissa tautitapauksissa vaikutelma on Mikkolan mukaan se, että suureen osaan tartunnoista liittyy pitkittynyt seksikontakti oireiseen henkilöön.
– Jos epäilee apinarokkotartuntaa, niin kannattaa soittaa terveydenhuoltoon, missä sitten arvioidaan tilannetta ja sovitaan päivystyspisteestä, johon tartuntaa epäilevä voi hakeutua.
Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä perjantaina.
Lue myös:
HUSin Asko Järvinen apinarokosta: Tauti ei vertaudu koronaan tai vastaaviin vakaviin pandemioihin