Kansallinen rokotusasiantuntijäryhmä KRAR antaa lausuntonsa ja THL on valmistelemassa suositusta neljänsien rokotusannosten mahdollisesta laajentamisesta alkuviikosta.
Mietittävänä asiassa on ollut muun muassa mille väestöryhmille niistä olisi hyötyä ja milloin olisi oikea aika niiden antamiseen. Suositukseen vaikuttaa epidemiatilanne nyt ja arviot siitä, mihin suuntaan se on tulevaisuudessa kehittymässä.
– Seuraamme jatkuvasti mikä on eri rokotteiden teho eri ikäisillä ihmisillä Suomessa. Seuraamme tutkimusta koronarokotteiden ja sairastetun taudin synnyttämästä immunovasteesta ja rokotteen suojatehosta suhteessa kolmannen annoksen vasta-aineiden ja soluvälitteisen immuniteetin säilyvyyteen. Katsomme niin suomalaisten tutkimusten tuloksia kuin myös muiden maiden vaikuttavuusarvioita, rokotteen suojatehoa kuolemia, vakavaa tautia, sairaalahoitoa ja infektioita vastaan. Kaikesta tästä koostuu kokonaiskuva, kokoaa ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Täällä hetkellä koronaepidemia näyttää olevan pitkän tartuntamäärien nousun jälkeen laskusuunnassa. Näin kävi myös viime keväänä, kuten monien hengitystieinfektioiden vuodenaikaisvaihteluun kuuluu. Tälläkin on vaikutusta suosituksiin.
– Luvut näyttävät tällä hetkellä oikein hyvältä. Olemme menossa alaspäin jo useamman viikon ajan eli trendi on parempaan suuntaan, sanoo Nohynek.
EU-maissa ei ole yhtenäistä käytäntöä 4. rokoteannoksista
Tähän mennessä EU-maista noin kymmenkunta on päättänyt neljänsien rokoteannosten antamisesta.
Ruotsi on huhtikuussa antanut suosituksen kaikkien 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien neljänsistä rokotuksista. Ruotsissa suositus koskee ikääntyneiden lisäksi myös kaikenikäisiä keskivaikeasti immuunipuutteisia henkilöitä. Suora vertailu muihin Euroopan maihin tai edes naapurimaihin ei Nohynekin mukaan rokotussuosituksissa onnistu.
– Suomessa on käytetty jonkin verran erilaista aikataulua antaa rokotteita. Suomessa oli kahden ensimmäisen annoksen aikaväli pidempi kuin monissa muissa maissa, Ruotsi mukaan lukien, toteaa Nohynek.
Tanska on puolestaan ilmoittanut, että se ei ryhdy rokottamaan väestöään neljänsillä rokotteilla keväällä, vaan odottaa syksyyn, jolloin mahdollisesti uusi epidemia nostaa jälleen päätään. Samansuuntaisen päätöksen ovat tehneet Euroopassa myös esimerkiksi Belgia, Latvia, Luxemburg ja Tšekki.
Nohynekin mukaan on oletettavissa, että neljännestä rokoteannoksesta on enemmän hyötyä, kun sen antaa kohti epidemian nousua eikä laskevan epidemian vaiheessa.
– Tiedämme, että näiden rokotteiden suojatehon suurin vaikutus tartuntoja vastaan tulee heti rokottamisen jälkeen ja teho hiipuu muutamassa kuukaudessa. Suoja vakavaa tautia vastaan sen sijaan on kolmenkin annoksen jälkeen erinomainen muilla kuin hyvin iäkkäillä.
Nohynekin mukaan esimerkiksi Tanskassa on ajateltu, että neljäs annos on järkevämpää antaa epidemian nousun alkupisteessä kuin laskevan epidemian aikana, jolloin siitä oletettavissa oleva hyöty ei välttämättä ole niin suuri.
Suomessa THL:n suositus 80-vuotiaiden ja sitä vanhempien neljänsistä rokoteannoksista annettiin maaliskuussa. Tälle ikäryhmälle jaettujen tehosterokotteiden vaikuttavuudesta ei vielä ole saatavilla luotettavaa tietoa. Kolme rokoteannosta saaneista 80-vuotiaista ja sitä vanhemmista 51 prosenttia on ottanut 4. rokoteannoksen.
– Vielä on liian aikaista arvioida, miten 80-vuotiaiden rokottaminen on vaikuttanut esimerkiksi sairaalahoitoon joutuneiden määrään. Vaikutus tullaan näkemään vasta muutaman viikon kuluttua.
Euroopan lääkevirasto EMA ja ECDC julkaisivat huhtikuun alussa yhdessä arvion, jonka mukaan 80-vuotiaille ja sitä vanhemmille neljäs rokote on tarpeen, mutta on vielä liian aikaista antaa neljättä annosta koko väestölle.
Suositustaan Euroopan terveysviranomaiset perustelivat muun muassa sillä, että toistaiseksi ei ole riittävästi näyttöä siitä, että perusterveet aikuiset hyötyisivät neljännestä rokoteannoksesta tällä hetkellä.
Uudet alavariantit voivat tuoda uusia tartuntoja
Omikronin uusista alavarianteista BA.4 ja BA.5 on huhtikuussa tehty havaintoja Etelä-Afrikassa.
Tutkijat odottavat tietoja siitä, kuinka hyvin nykyiset joko infektion tai rokottamisen aikaansaamat vasta-aineet suojaavat BA.4:ltä ja BA.5:ltä. Alustavien tulosten mukaan eivät hyvin.
– Ensimmäisten vasta-ainetestien tulosten mukaan olemassaolevat vasta-aineet neutraloivat aika huonosti alavariantteja BA.4 ja BA.5. Silloin se tarkoittaa sitä, että nämäkin variantit mahdollisesti tulevat leviämään, Nohynek arvioi.
Suomessakin on mahdollisesti syksyllä odotettavissa siis uusia tartuntoja.
– Tärkein kysymys on, millaisen taudin se aiheuttaa. Jos se on osin neutraloitavissa, niin silloin ihmiset, joilla on infektion tai rokottamisen tai molempien aikaansaama immuniteetti, ovat todennäköisesti vakavalta taudilta suojassa, mutta saavat flunssantapaisen tai vähäoireisen ylähengitysinfektion. Tämä on se skenaario, josta eteläafrikkalaiset kollegat tällä hetkellä kertovat näkemästään.
Pelkkä omikronrokote on huonompi kuin yhdistelmärokote
Ylilääkäri arvioi, että uusia räätälöityjä rokotteita olisi Suomeen saatavilla ehkä loppukesästä. Monta vaihetta on vielä läpikäymättä.
Toistaiseksi Maailman terveysjärjestön tekninen asiantuntijaryhmä ei ole antanut suositustaan eikä ole tehty päätöstä siitä, mitä virusyhdistelmiä vastaan valmistajien tulisi kehittää rokotteita.
Tutkimustulokset osoittavat, että omikron-virusmuunnosta vastaan kehitetyn rokotteen neutraloiva kyky ei ole kovin hyvä aikaisemmille viruskannoille.
– Omikron on niin erilainen alkuperäiseen kantaan sekä alfaan, betaan ja deltaan verrattuna, että se ei yksin ole ideaalirokote. Rokotteen pitäisi sisältää suojaa omikronin lisäksi jotain muuta varianttia vastaan, että saataisiin riittävän laaja pohja tehostavalle suojalle, kuvailee Nohynek.
WHO miettii parhaillaan, millaisia antigeeneja seuraavassa räätälöidyssä rokotteessa pitäisi olla. Sen jälkeen lääkeviranomaiset ja rokotevalmistajat voivat jatkaa neuvottelujaan. Uusien räätälöityjen rokotteiden tuotanto voi alkaa, kun myyntiluvan saanti on todennäköinen.
– Vielä ei tiedetä, mikä on se räätälöity rokote, jota tulemme Suomeen saamaan, ja koska se on saatavilla. Uskoisin, että ollaan enemmän loppukesässä., sanoo Nohynek.
Rokotteet ovat tulleet jäädäkseen
Tutkijan mukaan pandemian kuluessa on tullut yhä todennäköisemmäksi se, että virus ja rokotteet ovat tulleet jäädäkseen.
– Kyllä se alkaa siltä näyttää. Tiedämme SARS-CoV-2 -viruksesta, että ei se tule minnekään hetkessä katoamaan, sanoo Nohynek.
Koronaviruksella on eläinreservuaari, eli se tarttuu myös eläimestä ihmiseen ja sen evoluutio on kiivasta. Nohynek muistuttaa, että maailmassa on paljon väestöä, joka on kohdannut viruksen, mutta jonka rokotussuoja on vähäinen. On myös paljon ihmisiä, joiden immuniteettitaso on erilaisista perussairauksista johtuen huono.
– Nämä ovat olosuhteita, joissa virus pystyy lisääntymään pitkään. Ja aina, kun se pystyy lisääntymään, se pystyy muuntautumaan. Silloin se näkymä on, että meillä tulee olemaan variantteja jatkossakin. Oleellista onkin, että rokotuksin pystymme estämään taudin vakavat muodot, erityisesti iäkkäillä ja sairauksiensa vuoksi suuressa riskissä olevilla.
Lue myös:
Täältä löydät kaikki tuoremmat uutiset koronaviruksesta.