Tuoreet tutkimukset osoittavat, että koronaviruksen todelliset tartuntaluvut ovat virallisia tilastoja paljon korkeammat.

Virallisten tilastojen mukaan Suomessa on todettu yli 1 023 000 koronavirustartuntaa. Se on vajaa viidennes väestöstä. Sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n että Helsingin yliopiston tutkimukset todistavat nyt sen, että Suomessakin tartuntoja on testattuja tartuntoja enemmän.

– Ne molemmat osoittavat, että noin 30 prosenttia väestöstä olisi toistaiseksi tartunnan saanut. Nämä ovat arvioita, jotka perustuvat immuunivasteeseen, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen.

– Tuokin on tietysti suunta antava, eli tartuntoja voi olla isompikin määrä. Se riippuu vähän siitä, miten otanta on osunut väestöä edustavasti. Nämä otannat ovat kohtuullisen pieniä, eli sekin voi vähän sotkea arviota, Salminen jatkaa.

Euroopassa jopa 80 prosenttia

Viime keskiviikkona Euroopan komissio arvoi, että 60–80 prosenttia EU:n väestöstä on sairastanut koronan. EU:n mukaan vahvistetut tapaukset ovat noin 30 prosenttia EU:n väestöstä. Kuitenkin jos raportoimattomat tapaukset laskettiin mukaan, luvun arvioitiin nousevan jopa 77 prosenttiin.

Salmisen mukaan Suomen pienempi koronamäärä väestössä selittyy muun muassa sillä, että Euroopassa oli laajat epidemiat 2020–2021, jolloin Suomessa oli hyvin vähäinen määrä tartuntoja. Lisäksi Salminen korostaa, että tutkimukset osoittavat parhaimmillaankin vain arvion.

– Meidän arviomme on vain minimi, todellisuudessa tartuntojen osuus väestöstä voi olla huomattavasti korkeampi. Mutta kuinka paljon korkeampi, se onkin vaikeampi sanoa.

Lisäksi monet ihmiset ovat voineet saada jo uudenkin koronatartunnan. Salminen antaa esimerkin Tanskasta, jossa rekisteritiedot osoittavat, että viisi prosenttia ihmisistä on saanut jo useamman tartunnan.

Vasta-aineita tutkitaan satunnaisotannalla

Koronaviruksen väestötason läpäisyä on vaikea tutkia niin, että luvuista saataisiin aivan täsmällisiä. Arvioita voidaan tehdä vain satunnaisotantaan perustuen.

– Ainoa keino on yrittää tehdä väestöotantaa, eli satunnaisesti pyydetään ihmisiä osallistumaan tutkimuksiin. Vapaaehtoisilta otetaan verinäyte ja verinäytteestä tutkitaan vasta-aineita. Tutkimuksessa pystytään erottamaan ne vasta-aineet, jotka syntyvät rokotuksen kautta tai ne, jotka on saatu tartunnan kautta, Salminen kuvailee.

Muilla tutkimuksilla ei tarkkoja lukuja ole saatavilla. Esimerkiksi jätevesitutkimukset pystyvät kertomaan vain sen, onko virusta liikkeellä jollain paikkakunnalla ja miten paljon juuri sillä hetkellä.

Testauksella puolestaan saadaan suuntaa-antavaa tietoa. Pandemian alussa testattiin vain hyvin vähän, ja niistä saadut tiedot tartuntamääristä olivat kovin pieniä todellisiin lukumääriin verrattuna.

– Tällä hetkellä kuitenkin testataan vähintään monikymmenkertaisesti enemmän kuin epidemian alussa, jolloin testattiin vain sairaalaan joutuneet. Kyllä nykyinen testaus trendiä edustaa paremmin kuin silloin, vaikkakaan ei sitä, paljonko todellisia määriä on. Mutta sen se kertoo, onko trendi nouseva vai laskeva.

Yhteiskunnan sulkeminen ei kannata

Tutkimuksilla tartuntojen todellisesta määrästä ei kuitenkaan ole yhteyttä rajoitusten poistamiseen tai juuri poistettuun maskisuositukseen.

– Omikronmuunnoksesta tiedämme, että sen leviämistä väestötasolla ei pystytä estämään muulla kuin erittäin, erittäin tiukoilla väestörajoituksilla. Se taas ei johda muuhun kuin siihen, että tilanne siirtyy vain tulevaisuuteen. Lähes kaikki maat ovat vetäneet sen johtopäätöksen, että rajoitukset eivät vain kannata enää, sanoo Salminen.

Salminen muistuttaa, että kun yhteiskunta sitten rajoitusten jälkeen avattaisiin uudelleen, oltaisiin jälleen lähtötilanteessa.

Myöskään maski ei enää estä väestötason leviämistä, joten suositus siitä, että kaikkien pitäisi sitä käyttää, on THL:n mukaan tarpeeton. Maskien poistaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö niitä voisi käyttää.

– Maskia voi ihan hyvin käyttää ja suojata sillä itseään, tai lähipiirissään olevaa korkean riskitason henkilöä, Salminen huomauttaa.

Optimistisin mielin eteenpäin

Vaikka virus on yllättänyt asiantuntijat jo parikin kertaa aikaisemmin, tilanne on kuitenkin nyt selvästi parempi. Salminen katsoo tulevaan optimistisin mielin. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että rokotuksia on annettu jo kattavasti. Ja jos on tarvetta, lisääkin rokotuksia voidaan antaa, Salminen muistuttaa.

Moni on siis jo myös sairastanut taudin ja osa useampaankin kertaan.

– Vähitellen väestössä on tila, että aika harva enää sairastuu vakavasti. Mutta se täytyy ymmärtää, että tauti tuo jatkossakin jonkin verran vakavaa sairastuvuutta, varmaan joka talvi. Me emme pääse siitä eroon.

Salminen sanoo, että koronatautiin pitää nyt vain tottua. Se tulee ja menee vuosittain.

– Ei se tietenkään kiva ole, että uusi tauti tuli. Mutta kun sitä ei maailmasta pois saa, niin emme voi tälle oikein mitään. Hoidot kehittyvät, lääkkeitä tulee lisää, saattaa tulla uusia rokotteitakin, mutta tämän kanssa meidän pitää nyt elää.

Kaikesta huolimatta nyt voi jo vähitellen alkaa elää normaalimmin. Myös vappuna.

– Vappua voi viettää ihan rauhassa. Totta kai, jos on oireinen ja sairas, niin pitää pysyä kotona, mutta se on tietysti yleisohje, eikä liity pelkästään koronaan. Ehdoin tahdoin ei pidä mennä toisia sairastuttamaan.