Vapun vietolla on pitkät perinteet pääkaupungissa. Vappuaattona tärkeitä ovat olleet Mantan lakitus ja Linnanmäen huvipuiston avautuminen, vapunpäivänä Ullanlinnanmäen aamiainen kuorolauluineen sekä poliittiset puheet pitkin päivää.
Havis Amanda -veistoksen, tutummin Mantan, lakittaminen vapun kunniaksi alkoi mahdollisesti jo vuonna 1910 eli pian patsaan valmistumisen jälkeen. 1970-luvulla Mantan lakitus sai poliittisen sävyn, mikä näkyi esimerkiksi lakittajien vaatetuksessa.
Vuodesta 1979 lähtien vappu on ollut Suomessa virallinen liputuspäivä, suomalaisen työn päivä.
Opiskelijoiden kevään ja vapun juhlinta on näkynyt vuosien ajan hyvissä ajoin vappuviikolla. Koronapandemia vaimensi, osin katkaisi nämä perinteet pariksi vuodeksi, mutta jälleen niihin on palattu.
Vappu on saanut nimensä pyhästä Valburgista, jonka muistopäivä on 1. päivänä toukokuuta. Työväenliike valitsi vapun kansainväliseksi juhlapäiväkseen 1800-luvun lopulla.
Mitä muuta vapun perinteisiin kuuluu ja miten vappu on vuosikymmenten saatossa muuttunut – katso tämän jutun yhteydessä olevalta videolta.
Voit keskustella aiheesta 2.5. kello 23:een saakka.