Hävikkiruoan määrä on kasvanut korona-aikana kouluille ja päiväkodeille aterioita valmistavissa suurkeittiöissä. Ilmiö on tuttu esimerkiksi Jyväskylässä toimivan Kylän Kattauksen toiminnassa.

Kylän Kattaus valmistaa päivittäin kouluihin ja päiväkoteihin noin 18 000 ruoka-annosta ja se on valtakunnallisesti 10 suurimman ruokapalvelun joukossa.

– Harmittavan vähän pystytään ennakoimaan. Hävikkiä syntyy enemmän kuin normaalisti, kertoo kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ruokapalveluista vastaava palvelupäällikkö Paula Puikkonen.

Hävikin hallinta on käytännössä mahdotonta, sillä tieto poissaoloista ei tule ruoanvalmistuksen näkökulmasta ajoissa.

– Ei tiedä perheet, ei tiedä rehtorit, eikä tiedä varhaiskasvatuksen yksiköt. Pahimmillaan yli 100 oppilasta on ollut yhtenä päivänä yllättäen pois yhdestä koulusta, Puikkonen kuvailee tilannetta.

Ennakoimattomien poissaolojen lisäksi hävikkiä syntyy myös ruokailuun liittyvien poikkeusjärjestelyjen vuoksi. Jyväskylässä on tällä hetkellä käytössä pidennetyt ja porrastetut ruokailuajat sekä luokkaruokailu. Kun ruokaa jaetaan useampaan luokkaan, syntyy jakohävikkiä.

– Helpompaa olisi laittaa ruokaa linjastoon tarjolle, ja täydentää sitten tarpeen mukaan, Puikkonen sanoo.

Käytännössä ruokahävikki näkyy kasvaneena biojätteen määränä.

Hävikille ei ole tehtävissä mitään

Niissä kouluissa, joissa on linjasto, henkilökunta on voinut ostaa ruokaa mukaansa myös korona-aikana. Henkilökunnalle myydyn ruoan määrä ei kuitenkaan ole kovin suuri, kertoo Puikkonen.

Ylijäämäruoan ulosmyynnistä tunnetuksi tullut Jyväskylä ei ole poikkeusaikana pystynyt myymään hävikkilounaita. Ulkopuolisia ruokailijoita ei ole voitu ottaa pidennettyjen ruokailuaikojen muttei myöskään koronaturvallisuuden vuoksi.

Puikkosen mukaan vielä on liian aikaista arvioida, milloin hävikkiruokailu jälleen alkaa. Sitä ennen kouluissa on palattava normaaliin ruokailurytmiin ja aloitettu välipalojen myynti. Sopiva ajankohta päätetään yhdessä rehtoreiden kanssa.

– Ruokasalit ovat rehtoreiden hallinnassa, ja heidän luvallaan sinne otetaan ulkopuolisia ruokailijoita.

Koronahävikin kustannuksia vaikea arvioida

Jyväskylässä on myyty hävikkilounaita seitsemässä koulussa. Yli jäänyttä lounasruokaa on voinut ostaa oppilasruokailun päätyttyä 1,50 eurolla. Sitran Resurssiviisas Jyväskylä -pilottihankeesta käynnistynyt toiminta on levinnyt eri puolille maata.

Puikkosen mukaan hävikkilounas on asiakkaille mieluisa ja hävikin hallinnan kannalta hyvä toimintatapa

– Niissä kouluissa, joissa hävikkiruokaa on tarjolla, saadaan yleensä hyödynnettyä lounaat viimeiseen pisaraan saakka.

Korona-ajan ruokahävikin kustannuksia on vaikeaa arvioida. Se kuitenkin tiedetään, että rahaa ei ole säästynyt.

– Vaikka oppilaita ja varhaiskasvatuksen asiakkaita on ollut paljon pois, meillä ei ole syntynyt säästöjä esimerkiksi elintarvikemäärärahoista. Me emme pysty ennakoimaan ruokailijoiden määrää vaan tuotamme ruokaa tilatun määrän mukaan.

Ennakointia vaikeuttaa myös ruoanvalmistuksen etupainotteisuus. Raaka-aineita tilataan jopa viikkoa etukäteen. Lisäksi suurkeittiössä ruokaa valmistetaan osin etupainotteisesti kylmävalmistuksena, eli tämän päivän ruoka on valmistettu jo eilen.

Lue myös: Maistuisiko kouluruoka iltapäivällä uudelleen? Joroisissa maistuu, ja kouluruoan hävikki hipoo nollaa

Voit keskustella aiheesta 24.2. klo 23.00 saakka.