Suomi on vapautumassa koronarajoituksista helmikuun lopussa monin tavoin.

Valtakunnallinen etätyösuositus päättyy. Hallituksen koronaministerityöryhmä ehdotti tiistaina ravintolarajoituksista luopumista. Hallitus päättää asiasta todennäköisesti torstaina. Tällä hetkellä ravintolat saavat olla auki puoleenyöhön ja alkoholia saa anniskella kello 23:een. Sisätiloissa asiakkalla on oltava istumapaikka ja asiakkaiden määrää on rajoitettu.

Takaporttina on se, että suunnitelmaa voidaan vielä muuttaa, jos sairaalat kuormittuvat liikaa.

Vielä helmikuun alkupuolella Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi, että ravintolarajoitukset ovat tarpeen ja niitä pitää lieventää asteittain. Nyt vapautumiseen on aikaa alle viikko.

Tehohoidon tarve onkin viime viikkoina helpottanut selvästi, mutta osastohoidossa oli esimerkiksi keskiviikon tietojen mukaan poikkeuksellisen paljon potilaita. Osastohoidossa on yli 700 koronatartunnan saanutta. Mistä tämä johtuu?

Kysyimme asiaa HUSin diagnostiikkajohtajalta Lasse Lehtoselta ja Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäriltä Markku Broasilta.

Miksi sairaalahoidossa on ennätysmäärä potilaita?

Potilaiden määrän kasvu on seurausta siitä, että tartuntoja on niin paljon. Keskiviikkona raportoitiin 4 264 uutta tartuntaa. Luku on ei vastaa epidemian todellista tilannetta, sillä kaikkia oireisia ei enää kehoteta viralliseen testiin. Vaikka rokotukset suojaavat hyvin koronaviruksen omikron-variantinkin vakavalta tautimuodolta, myös rokotetut voivat saada tartunnan.

Epidemiatilanne vaihtelee eri puolella Suomea: Uudellamaalla potilaiden määrä on ollut laskussa jo useita viikkoja. Lapissa epidemia-aallon huippu saavutettiin viime viikolla. Lapin sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Markku Broas toivoo, että laskusuunta on ja pysyy.

– On totta, että tartuntojen määrä on yhä merkittävä ja kuormittaa sairaaloita, tehohoidon tilanne on kuitenkin hyvä, Broas sanoo.

Sairaaloihin tulee koronatartunnan saaneita potilaita myös muiden sairauksien ja syiden takia. Koronatartunta voi vaikuttaa esimerkiksi sydänsairauteen. Aina ei voida tarkkaan tietää, mikä on sairaalaan tulon perimmäinen syy.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo, että osastoilla on eniten ikääntyneitä

– Tyypillinen päivystykseen tuleva potilas on yli 60-vuotias henkilö, ja hänellä on usein joku perussairaus taustalla. Voi käydä esimerkiksi niin, että potilaalle tulee häiriö aivoverenkiertoon. Sen seurauksena hän kaatuu kotona, saa lonkkamurtuman ja joutuu sairaalaan.

2. Miten paljon osastoilla hoidettavista potilaista on rokotettuja ja kuinka paljon rokottamattomia?

Luvut vaihtelevat sairaanhoitopiireittäin. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä noin puolet osastohoitoon päätyvistä on ollut tällä viikolla rokottamattomia. Kannattaa muistaa, että aikuisväestössä on paljon enemmän rokotettuja kuin rokottamattomia: 86 prosenttia yli 18-vuotiaista on rokotettu ainakin kahdesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen muistuttaa rokotusten hyödyistä:

– Rokottamattomilla on yli kymmenkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna rokotettuihin.

Vaikka koronatartunta ei olisikaan sairaalahoidon ensisijainen syy, sairaaloita kuitenkin kuormittaa se, että koronatartunnan saaneet potilaat täytyy hoitaa eristyksissä. On varottava, että muut potilaat eivät saa tartuntaa.

3. Selviävätkö sairaalat siitä, että potilaita on niin paljon?

Tällä hetkellä selvitään suhteellisen hyvin. Koronapotilaiden hoitaminen vaatii kuitenkin paljon työvoimaa. Se tarkoittaa, että hoitojonot kasvavat muualla. THL:n arvioiden mukaan loppuvuodesta 160 000 potilasta jonotti kiireettömiin erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin.

– Valitettavasti THL:n skenaariot näyttävät, että keväällä voi tulla uusia variantteja ja uusia aaltoja, HUSin Lehtonen sanoo.

Samaan aikaan riskiryhmien vastustuskyky heikkenee, kun aikaa kuluu edellisestä rokotteesta. Aletaan tarvita neljänsiä rokotteita.

THL suosittelee neljänsiä rokotuksia voimakkaasti immuunipuutteisille.

4. Onko keväällä nähtävissä käänne parempaan?

Juuri nyt näyttää siltä, koska tartuntamäärät jatkavat laskuaan. Historiasta kuitenkin tiedetään, miten esimerkiksi isorokko ja polio piinasivat ihmisiä vuosisatoja ilman, että virukset heikkenivät.

– Voi käydä myös niin, että seuraavien virusmuunnosten aiheuttamat sairaudet ovat lievempiä. Mutta yhtä hyvin voi tulla myös vakavampia variantteja. Asiantuntijatkin ovat asiasta erimielisiä, HUSin Lehtonen sanoo.

5. Maailmanpoliittinen tilanne on hankala. Miten koronatilanteeseen vaikuttaa, jos Ukrainassa syttyy sota?

Sodat vaikeuttavat aina tilannetta ja lisäävät kulkutauteja. Tarvikkeiden saatavuus voi heikentyä ja hinnat nousevat.

– Esimerkiksi muovien saatavuus on jo nyt heikentynyt pandemian takia. Kaikenlaisten sairaanhoidon tarvikkeiden saatavuus heikkenee, Lehtonen sanoo.

Koronaepidemiankin kannalta sota olisi siis huono uutinen.

– Tämänkin takia toivomme, että Ukrainan kriisi ei kärjisty, Lehtonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 25. helmikuuta kello 23 asti.