Vera Kaunisvesi, 25,työskenteli lähihoitajana Attendon vanhuspalveluja tuottavassa yksikössä Kokkolassa helmikuun ensimmäiseen viikkoon saakka. Päätös irtisanoutumisesta syntyi, kun työnantajalla ei ollut osoittaa korvaavaa työtä rokottamattomalle henkilöstölle.
Kaunisvesi työskenteli opintojen ohella vain muutamana päivänä viikossa ja ajatteli, että korvaavaa työtä olisi tarjolla.
– Tein niin vähän töitä, että minulle olisi varmasti ollut muutamalle päivälle viikossa sitä korvaavaa työtä, vaikka se ei olisi ollut hoitotyötä. Olisin voinut laittaa pyykkejä tai jakaa lääkkeitä, Kaunisvesi sanoo.
Kaunisveden mukaan henkilöstöpula tuntui kovalta päivittäin. Hän uskoi, että tällaisessa tilanteessa myös rokottamaton hoitaja olisi saanut jatkaa.
– Mutta ei nähtävästi voi, Kaunisvesi sanoo.
Kaunisveden kanssa samankaltaisen tarinan jakaa sosionomina mielenterveysasiakkaiden parissa Keski-Pohjanmaalla työskennellyt Kaisa Herlevi.
Herlevi jäi palkattomalle vapaalle, koska työnantajalla ei ollut osoittaa korvaavaa työtä.
– Korvaavaa työtä oli mietitty, mutta mitään ei kuitenkaan ollut tarjota. Sitä ei avattu tarkemmin. Meilläkin työyhteisössä oli puhetta, että työtä olisi voinut tehdä etätyönä, koska osin sitä oli jo aikaisemminkin tehty etänä, Herlevi kertoo.
Ennen palkattomalle vapaalle jäämistään Herlevi keskusteli esihenkilöiden kanssa tilanteestaan.
– Saatiin kirjallisena muistio, jossa sanotaan, että työntekijä joutuu palkattomalle työntekijästä johtuvasta syystä, koska ei suostu toimittamaan rokotustodistusta.
Herlevi jäi palkattomalle 31. tammikuuta.
– Tässä ihmetellään, että mitä tulevan pitää, Herlevi kertoo.
Korvaavaa työtä haastava löytää
Hyvinvointiala Hali ry:n terveyspalveluiden johtaja Hanna-Maija Kause myöntää haasteet korvaavan työn tarjoamisessa. Hali ry on yksityisten sote-alan yritysten etujärjestö. Sen jäsenistöön kuuluu 1550 sosiaali- ja terveysalan sekä varhaiskasvatuksen yritystä järjestöä, jotka työllistävät yhteensä yli 95 000 ammattilaista.
– Yksityisellä puolella, erityisesti hoiva-alan yksiköissä, on voinut olla hankala löytää korvaavia töitä rokottamattomalle henkilöstölle. Jos on pieni hoivan yksikkö, jossa ollaan haavoittuvassa asemassa olevien kanssa tekemisissä, ei välttämättä ole muita tehtäviä joihin voidaan siirtää, Kause kertoo.
Kausen mukaan tartuntatautilain väliaikaisella muutoksella ei ole ollut suurta vaikutusta esimerkiksi hoitajapulaan.
– Hoitajapula on ollut tekeytymässä jo pidempään ja siihen tarvittaisiin valtakunnallisia ratkaisuja. Erityisesti pieniltä toimijoilta tulee jonkin verran viestiä, että tämä on osaltaan pahentanut tilannetta. Isossa kuvassa tuntuma on, että on pärjätty aika hyvin tämän lain kanssa. Paikallisesti voi olla tilanteita, jotka ovat haastavia työnantajalle.
Tartuntatautilain toimeenpano nopealla aikataululla on aiheuttanut haasteita esimerkiksi laintulkinnassa.
– Ongelmallista on, että viranomaisohjeistus on ollut riittämätöntä, ja tässä joudutaan tekemään hyvin paljon tulkintaa, Kause kertoo.
Ei joukkopakoa
Yksityisellä puolella ei ole ollut havaittavissa erityistä joukkopakoa, joka johtuisi tartuntatautilain väliaikaisesta pykälästä, kertoo Attendon aluejohtaja Tiina Talonen.
– Hyvin harvahan tästä syystä itse irtisanoutuu. Kyseessä on vuoden määräaikainen laki. Mahdollisuus on se, että on vuoden palkattomalla ennen kuin itsensä irtisanoo, Talonen kertoo.
Tietoa siitä, kuinka monen palkanmaksu on Attendolla keskeytynyt, ei Talosen mukaan ole toistaiseksi saatavilla.
– Paljon heitä ei kuitenkaan voi olla. Kokonaisuudessaan rokottamattomia meillä Attendolla on noin 300 henkilöä, kun meillä työskentelee kuitenkin yli 14 000 työntekijää, Talonen kertoo.
– Vähäiset on kuitenkin rokottamattomien määrät, mikä meitä kovasti ilahduttaa. Siitä syystä palkanmaksu ei ole keskeytynyt niin monella kuin mitä ensin ajateltiin.
Talonen myöntää haasteet korvaavan työn tarjoamisessa rokottamattomalle henkilöstölle.
– Meillä ei oikeastaan ole tarjota korvaavaa työtä, koska pääsääntöisesti kaikki meidän 14 000 työntekijää tekee sitä välitöntä hoitotyötä asiakkaiden luona.
Esimerkiksi keskuskeittiöstä voisi kuitenkin hänen mukaansa mahdollisesti löytyä korvaavia työtehtäviä.
Hoitajapula ei ole Talosen mukaan olennaisesti pahentunut rokottamattoman hoitohenkilöstön poisjäännin vuoksi.
– Kokonaistilanne omikrontilanteen, sairaslomien ja karanteenikäytäntöjen suhteen jatkuvasti kuormittaa työyhteisöjä. Tärkeintä on, että ollaan saatu huolehdittua meidän asiakkaista ja heidän turvallisesta elämästä. Ollaan saatu riittävästi henkilökuntaa erilaisilla järjestelyillä.
– Se on äärimmäisen harmillista tässä tilanteessa, jos joku tästä syystä meiltä irtisanoutuu. Meillä kellään yksityisellä eikä kunnallisella ole varaa menettää yhtäkään ammattilaista tässä työvoimatilanteessa, Talonen lisää.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun perjantaihin 11.2. kello 23:een saakka.