Pienikin lapsi ymmärtää, että korona-aika on ollu kurjaa.

– Ei päässyt päiväkotiin eikä eskariin. Ei saanut olla kavereiden kanssa. Ei päässyt ulos. Piti olla aivan yksin.

Näin tykittävät rovaniemeläisen Asemapäällikön päiväkodin lapset pandemiakokemuksiaan.

Joissakin perheissä ja joillekin lapsille koronavuodet ovat olleet erityisen raskaita. MLL:ään tuli viime vuonna yli 125 000 yhteydenottoa, joista vain murto-osaan pystyttiin vastaamaan.

Yksi syy yhteydenottoihin oli ylitse muiden: yksinäisyys.

Esimerkiksi pieni lapsi saattoi soittaa seuran puutteessa koulumatkalta tai koululainen, joka vietti iltapäivää yksin kotona. Kaverisuhteisiin ja psyykkiseen terveyteen liittyvät aiheet puolestaan kuuluivat erityisesti alle 15-vuotiaiden yhteydenotoissa.

– Moni lapsi tuntee tulleensa työnnetyksi joukosta ulkopuolelle. Sillä voi olla vakavia seurauksia, jos lapsi ei tule hyväksytyksi vertaistensa joukossa, sanoo MLL:n auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki.

Ulostyöntämistä voi torjua positiivisen kautta. Käytännössä vanhemmat voivat esimerkiksi kehua, jos huomaavat lapsen hoitavan tyylikkäästi vaikkapa yhteisen leikin.

Kontaktien vähäisyys korona-aikana on myös tuonut joillekin lapsille sosiaalista ahdistusta ja osa voi jopa arastella maskin pois ottamista.

Pajamäen mukaan on tärkeä pohtia hyvinvointia lisääviä yhteisöllisiä tekoja.

– Nyt puhutaan paljon mielenterveyspalvelujen toimivuudesta, mutta yhä enemmän tulisi keskittyä siihen, mistä lasten huonovointisuus kumpuaa. Mielenterveyttä ei tueta vain palveluja vahvistamalla vaan tukemalla niitä yhteisöjä, joissa lapset ja nuoret elävät.

Kouluissa ja päiväkodeissa pitäisi luoda turvalliset ryhmät, joissa yhteisvastuuta korostetaan.

Perheiden tuen tarve kasvanut huomattavasti

Lasten ahdistusoireilu, pelot ja masennusoireilu ovat lisääntyneet viime kuukausien aikana, kertoo Rovaniemen perheneuvolan johtava psykologi Marja Nuortimo. Osa ongelmista on tullut esiin viiveellä poikkeusajan aina vain pitkittyessä.

– Yhteydenottojen määrä on kovasti kasvanut kaikissa tämän tyyppisissä palveluissa, ei ainoastaan perheneuvolassa. Paine tuelle ja sen tarjoamiselle on suurempi kuin aikoihin, toteaa Marja Nuortimo.

Mikäli tarve ei ole kiireellinen, perheneuvolan jonot ovat useiden kuukausien pituisia. Nuortimo muistuttaa, että lasten voimavarat ovat kiinni perheiden jaksamisesta. Jos vanhempien energia ei riitä lapselle, lapset voivat oireilla.

Hätää jaksamisesta koetaan jo pienten lasten neuvolakäynneilläkin. Tapaamisilla näkyy kasvanut keskustelun tarve.

– Vanhemmat kaipaavat vertaistukea eli ihan yhteistä hetkiä vauvauinneilla tai vauvajumpalla, sanoo Rovaniemen äitiys ja lastenneuvolan vastuu hoitaja Kaisa Riipi.

Joissakin perheissä voi myös havaita seurauksia siitä, kun lapset jäävät vaille tärkeitä kontakteja.

– Vuorovaikutuksen puute vaikuttaa leikkeihin, ei osata jakaa leluja ja myös puheen kehitykseen vaikuttaa toisten lasten puuttuminen ympäristöstä.

"Voiko koronaan kuolla?"

Kaksospojat Aleksi ja Benjamin Sandberg ovat onnekkaita nelivuotiaita. Heillä on aina seuraa toisistaan, vaikka korona on muuten rajoittanut lasten sosiaalista elämää. Lautapelit, perheen yhteiset makkaranpaistoretket ja muu touhu täyttävät vapaa-ajan.

Poikien äiti, Riina Alakurtti, kertoo korona-arjen hyvistä puolista.

– Nykypäivänä ajatellaan, että kaikkien pitää harrastaa ja olla koko ajan menossa. Tämä aika on pakottanut keskittymään siihen, mikä on kaikkein tärkeintä eli perheen yhteiseen aikaan.

Toki korona mietityttää myös Aleksia ja Benjaminia, ja vanhemmat ovat joutuneet vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin.

– Pojat kysyivät, voiko koronaan kuolla. Vastasimme, että kyllä siihen voi kuolla, mutta perusterveet lapset ja vanhemmatkin ihmiset selviävät. Ei siis mitään hätää, isä Jerry Sandberg kertoo.

Lue myös:

Uupuneet vanhemmat hakevat yhä useammin apua chatista – monet haluavat kertoa perheen tilanteesta, osa kaipaa konkreettisia neuvoja

"Emme voi antaa lasten ja nuorten maksaa kovinta hintaa pandemiasta" – opetusministeri esittää miljoonia euroja lisää koronan jälkien korjaamiseen

Nuoret ovat tuskastuneita mielenterveyspalveluiden pitkiin jonoihin – "Ettei tarvitsisi odottaa neljää viikkoa", sanoo nuorisovaltuuston puheenjohtaja

Minkälaisia vaikutuksia korona-ajalla on ollut lapsiin? Kerro havainnoistasi ja osallistu keskusteluun Yle Tunnuksella 12.2. kello 23 saakka.