Päähallituspuolue SDP tavoittelisi lisäystä tehohoitopaikkojen määrään. Keskusta ja kokoomus parantaisivat puolestaan valmiutta nostaa tehohoitopaikkojen määrää tarvittaessa.
Suomen terveydenhuollon kapasiteetti on vaikuttanut natisevan korona-aikana liitoksissaan, vaikka koronan vuoksi samanaikaisesti tehohoitoon joutuneiden potilaiden määrä on pyörinyt kymmenissä, ei sadoissa.
Suomessa raskaan tehohoidon paikkoja on noin viisi 100 000:ta asukasta kohden, mikä on vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin.
SDP:n Nurminen: Lisää tehohoitopaikkoja
Päähallituspuolue SDP tavoittelisi lisäystä tehohoitopaikkojen määrään.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen sanoo, että tehohoitopaikkojen määrän lisääminen on ehdottoman tärkeä tavoite. Hänen mukaansa tehohoitopaikkoja tarvitaan Suomessa tulevaisuudessa pysyvästi enemmän.
Nurminen sanoo, että tehohoitopaikkoja pitäisi saada lisättyä lyhyellä aikavälillä 50. Pitkällä aikavälillä pitäisi tavoitella Nurmisen mukaan sadan paikan lisäystä nykyiseen tehohoitokapasiteettiin.
Nurminen sanoo, että tehohoitopaikkojen määrä vaihtelee nykyisin 200–250 välillä, jonka päälle lisäys tulisi.
– Yksi tehohoitopaikka maksaa noin miljoonan vuodessa, mutta rahasta tämä ei jää kiinni, Nurminen luottaa.
Rahaa suurempana vaikeutena Nurminen pitää henkilöstön saatavuutta. Terveydenhuollossa on työntekijäpula.
– Jos mietitään tehohoitajaa, kun hän valmistuu, hänen pitää useampi vuosi kouluttautua tehohoitotyöhön. Yhteen tehohoitopaikkaan vaaditaan kuusi tehohoitajaa ja muu henkilöstö. Tämä on pitkälti koulutuspolittinen työntekijäkysymys, Nurminen sanoo.
Kokoomuksen Laiho: Vuodeosastopaikkoja pitäisi lisätä
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kokoomuslainen varapuheenjohtaja Mia Laiho sanoo, että vuodehoito- ja tehohoitopaikkojen määrää pitää arvioida huolellisesti.
Laiho peräänkuuluttaa joustavuutta muuntaa tarvittaessa vuodeosastopaikkoja tehohoitopaikoiksi.
Hän sanoo, että tehohoitopaikat on tiukasti mitoitettu normaalitilanteessakin. Hän huomauttaa, että kun väestö ikääntyy, kalliiden tehohoitopaikkojen tarve väistämättä kasvaa, ja samalla kasvavat terveysmenot.
Laiho sanoo, että on hyvä ja perusteltu kysymys, olisivatko suomalaiset voineet välttyä joiltakin koronarajoituksilta sillä, että terveydenhoidon kapasiteetti olisi ollut parempi.
– Se pitää varmaan osittain paikkansa. Terveydenhoidon kantokyvystä on huolehdittu paljon ja se on ollut se kantava asia, millä rajoituksia on perusteltu, Laiho sanoo.
Ennen koronaepidemiaa sairaaloiden vuodepaikkoja on vähennetty Suomessa nopeaan tahtiin.
– Viime vuosina trendi on ollut, että vuodeosastopaikkoja on vähennetty ja avohoitoa lisätty, ja se on hyväkin asia, mutta resurssit eivät ole samalla tavalla siirtyneet avohoitopuolelle.
Laiho huomauttaa, että ongelma näkyy normaalitilanteissakin alkuvuodesta, kun on jokavuotinen influenssapiikki.
– On tiukkaa sairaalapaikkojen kanssa. Kun on tehnyt itse päivystyksessä töitä, jokaisesta paikasta pitää neuvotella.
Suunnanmuutokselle nähdään kokoomuksessa tarvetta, sillä Laiho arvioi, että vuodeosastopaikkoja pitäisi lisätä jonkin verran normaalitilanteessakin.
SDP:n Nurminen painottaa, että tehohoitopaikkojen ja vuodepaikkojen määrä ovat kaksi eri asiaa. Nurminen korostaa, että vuodepaikkojen vähenemä on tapahtunut lääketieteellisen kehityksen johdosta.
– Esimerkiksi Tampereella reumapotilaille oli 60 vuodepaikkaa, nyt on siellä on enää muutama, Nurminen mainitsee.
Keskustan Lohi: Pula tehohoitopaikoista kiristi rajoituksia
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoo suoraan, että koronarajoitusten ei olisi tarvinnut olla yhtä tiukkoja, jos tehohoitopaikkoja olisi ollut enemmän.
– Osa näistä rajoituksista on otettu käyttöön tällä perusteella. Jos meillä olisi sitä kapasiteettia eli ei olisi tullut tilannetta, että tarvitsisi pelätä terveydenhuollon kantokyvyn ylittyvän, niin näin kovia ja tämäntyyppisiä rajoituksia ei olisi tarvinnut ottaa käyttöön, Lohi uskoo.
Lohen mukaan kyse ei ole kuin osin rahasta, vaan enemmänkin joustavuudesta ja jatkuvasti ylläpidettävästä erityisosaamisesta.
Lohen mukaan tyhjillään seisovia ja mahdollisia pandemiapotilaita odottavia teho-osastoja ei tarvita. Sen sijaan tarvittaisiin teho-osaston työskentelyyn koulutettuja ja nopeasti omalta osastolta teholle siirtyviä hoitajia. Lohi olisi valmis harkitsemaan erilliskorvausta niille, jotka ylläpitävät tehohoidossa tarvittavaa ammattitaitoa.
– Kyllä meidän pitäisi pystyä nykyistä paremmin varautumaan siihen, että me kykenemme nostamaan terveydenhuollon kapasiteettia nopeasti eikä valmiuslain eli poikkeusolojen julistamisen kautta. Ihan normaalin lainsäädännön keinoin.
– Varmasti siinä tilanteessa se tarkoittaisi erilliskorvauksiakin eli kyllä siinä varmasti rahaakin käytettäisiin. Mutta kun suhteutetaan rahankäyttöä siihen, mitä laajat yhteiskuntaa koskevat rajoitukset tulevat maksamaan taloudellisina tappioina elinkeinotoiminnalle ja kansanterveydelle, niin minusta tämän tyyppinen toiminta olisi varmasti taloudellisestikin kannattavampaa pitkällä aikavälillä.
PS:n Juvonen: Kiuru lupasi tuhat tehohoitopaikkaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen sanoo, että hänen on vaikea arvioida tarkkaa tarvittavaa rahamäärää, kun ei tiedä, mitä yksi hengityskone tai mitä yhden uuden tehohoitopaikan ylläpitäminen maksaa. Hänestä on kuitenkin selvää, että Suomen on nostettava tehohoitopaikkojen määrää.
– Ministeri Kiuru ilmoitti 19.3.2020 täysistunnossa, että tavoitteen olisi oltava, että tehohoitopaikkoja pitäisi olla tuhat. Nyt on hyvä kysyä, että missä vaiheessa ollaan menossa tässä määrässä, oppositiokansanedustaja huomauttaa.
Krista Kiuru (sd.) jäi viime viikolla vanhempainvapaalle ja hänen sijaisenaan syyskuulle asti on sosiaali- ja terveysvaliokuntaan kuulunut Aki Lindén (sd.)
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9.2. klo 23:een asti.