Tuore tutkimus kertoo, että nuoret ovat joutuneet odottamaan pisimpään uutta kiireetöntä leikkausaikaa. Kiireettömiä leikkauksia lykättiin Suomessa maaliskuussa 2020 alkaneen koronasulun aikana.
Tutkimusaineisto kerättiin kolmesta suomalaisesta sairaalasta vuosina 2017–2020. Se käsitti kaikkiaan 88 716 leikkausta. Tutkimusta johti ortopedian ja traumatologian professori, ylilääkäri Ville Mattila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
– Silloin ei puhuta vaikkapa murtuma- tai umpisuolileikkauksista vaan esimerkiksi mahakirurgiasta, tuki- ja liikuntaelinkirurgiasta tai urologisista toimenpiteistä, Mattila kertoo.
Kun koronasulku kesäkuussa 2020 päättyi, leikkaukset käynnistyivät uudelleen. Toisen korona-aallon alettua saman vuoden syyskuussa leikkauksia ei juuri peruttu, ja aiemmin siirrettyjen leikkauksien sumaa ryhdyttiin purkamaan.
– Leikkaukset jouduttiin silloin priorisoimaan niin, että kiireellisimmät potilaat hoidettiin ensin. Sumaa ryhdyttiin purkamaan vanhemmista potilaista. Se johti kuitenkin erityisesti alle 18-vuotiaiden potilaiden odotusaikojen pitenemiseen.
Toimenpiteet saattoivat odottaa
Alle 18-vuotiaiden leikkaukseen pääsyn odotusaikaa verrattiin vuosiin 2017–2019. Odotusaika oli vuoden 2020 kesäkuusta joulukuuhun keskimäärin 43 prosenttia pidempi. Yli 70-vuotiaiden odotusaika taas piteni toukokuussa 2020, mutta palasi syksyllä normaalitasolle.
Miksi näin kävi? Ville Mattila löytää tutkimustulokseen useampiakin syitä.
– Aika monet alle 18-vuotiaiden toimenpiteistä olivat sellaisia, että ne saattoivat odottaa. Kyse ei ollut siis henkeä uhkaavista sairauksista.
Yli 70-vuotiaat taas ovat koronan suhteen riskiryhmää. Koronasulun aikana ajateltiin, että esimerkiksi tekonivelkirurgiaa vaativan toimenpiteen takia ei kannattanut tulla altistumaan sairaalaan.
– Nuorten kohdalla kyse oli resurssien siirtämisestä: leikkaussaleja oli suljettu ja henkilökuntaa siirretty koronahoitoon. Ne olivat siinä tilanteessa kovia päätöksiä, mutta jälkikäteen ajatellen järkeviä.
Pandemiaan on varauduttava
Mitä tutkimus sitten opetti mahdollisten tulevien pandemioiden varalta?
– Koronan aikana on puhuttu koko ajan tehohoitokapasiteetista. Kannattaa muistaa, että erikoissairaanhoito on toiminut maassa hyvin. Resurssiongelmat koskettavat ennen kaikkea perusterveydenhoitoa, kun potilaat eivät esimerkiksi tahdo saada lähetteitä lääkärille.
– Koronan tuloon ei ollut millään lailla varauduttu. Normaalin päivystystoiminnan resurssoinnin täytyy olla kunnossa, on pandemia tai ei. Sairaaloiden toimintaa uhkaa Suomessa krooninen sairaanhoitajapula, Ville Mattila huomauttaa.
Lue lisää:
"Teho-osastoilla jouduttu miettimään päivittäin, mitä pystytään tekemään" – kysyimme asiantuntijoilta, miten sairaalat kestävät tulevat pandemiat
Tutkimus: Koronasulku pysäytti flunssat, muuten sairastettiin kuin ennenkin – sydänkohtaukset ja sukupuolitaudit hoidettava myös poikkeusaikoina
Tutkimus: Koronan tuoma poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia – ihmiset hakeutuivat vakavien syiden takia hoitoon