Sairaanhoitaja Arja-Liisa Lampinen sairastui koronaan vuosi sitten hoidettuaan koronapotilaita ennen kuin ehti saada työnantajaltaan ensimmäistäkään koronarokotetta.
– 11 päivää olin teholla ja intuboituna. Sen jälkeen opettelin uudelleen kävelemään, Raision sairaalassa työskentelevä Lampinen sanoo.
Häneltä riittää ymmärrystä sote-henkilöstön "rokotepakolle". Hänen mukaansa on hyvä, että koronarokotuksesta tuli pakollinen sote-henkilöstölle.
– Kyllä meidän täytyy suojella potilaita ja myös meitä itseämme. Myös vakavia tautimuotoja on ja kukaan ei tiedä, kuka voi sairastua vakavaan muotoon, hän sanoo.
Raision sairaalassa hallituksen ajama "rokotepakko" otetaan muutenkin hyvillä mielin vastaan.
– Se tuo turvaa sekä meille henkilöstölle että asiakkaille ja omaisille ja meidän kaikkien läheisille, sanoo osastonhoitaja Jaana Muhonen.
Laki sote-henkilöstön rokotusvelvoitteesta tulee voimaan tänään. Riskiryhmien kanssa lähikontaktissa työskentelevillä lääkäreillä, hoitajilla ja muilla työntekijöillä pitää siis olla täysi rokotesuoja tai heidän on täytynyt sairastaa koronan aiheuttama tauti puolen vuoden sisällä.
Sote-henkilöstön "rokotepakko" on herättänyt vilkasta keskustelua sekä eduskunnassa että hoitohenkilöstön keskuudessa. Kyse on tartuntatautilain väliaikaisesta muutoksesta, joka tuli voimaan helmikuun alussa. Sen tarkoituksena on suojella potilaiden terveyttä.
Vanhukset ja sairaat uhkaavat jäädä ilman hoitajia
"Pakkorokottamisen" on pelätty aiheuttavan kriisin sote-alalla.
Sairaaloissa, hoivapalveluissa ja muissa sote-alan työpaikoissa "pakkorokottaminen" on herättänyt Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan huolta henkilöstön riittävyydestä, jos ja kun rokottamattomat eivät saa olla enää töissä sote-alan työpaikoissa.
– Ihmiset sanovat, että jos meiltä puuttuu kaksi työntekijää, niin tämä korttipakka kaatuu, sanoo SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola.
Hoitajapula on todellisuutta myös Raision sairaalassa. Sairaalan toiminnot on saatu ainakin toistaiseksi pyörimään normaalisti sijaisten ja keikkalaisten voimin. Samoin on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
– Henkilöstömme on ollut hyvin vastuullista tässäkin mielessä. Paljon vähemmän on täysin ilman rokotesuojaa olevaa henkilökuntaa kuin pelkäsimme, sanoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.
Sairaanhoitopiirin 8 500:sta työntekijästä alle kaksi prosenttia ei ole ottanut Pietilän mukaan koronarokotteita.
– Se on sellainen luku, jota ilman saamme tehtävämme tehtyä, vaikka jokaisen työpanos tulisi toki tarpeeseen.
Henkilöstö on SuPerin Paavolan mukaan niin kortilla, että työntekijät toivovat työnantajan määrittelevän tästä lähtien mitä töitä tehdään ja mitä jätetään tekemättä.
– Se on isoin kysymys tällä hetkellä kaikkien mielen päällä, Paavola sanoo.
Tartuntatautilakiin säädetyn, väliaikaisesti voimassa olevan pykälän mukaan työnantaja voi kuitenkin hätätilanteessa käyttää asiakkaiden ja potilaiden kanssa työskentelyyn henkilöä, jolla ei ole riittävää suojaa koronaviruksen aiheuttamaa tautia vastaan.
Näin on toimittu esimerkiksi Tampereella, jossa rokottamattomat sote-ammattilaiset saavat jatkaa työskentelyä helmikuun puoliväliin asti. Muuten vanhuksille ei riittäisi hoitajia ja potilasturvallisuus vaarantuisi. Tampereella on yli sata sote-alan ammattilaista ilman koronarokotusta.
– Jokainen työntekijä on kultaakin arvokkaampi, ja jokainen poistuminen on merkittävä. Kaikista haluttaisiin pitää kiinni, sanoo myös Raision sairaalan osastonhoitaja Muhonen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rokottamattomia ei Pietilän mukaan oteta potilastyöhön.
Töitä myös rokottamattomille hoitajille
Rokottamattomat henkilöt voidaan siirtää muihin tehtäviin, mutta heitä ei voida irtisanoa. Jos sote-työntekijä joutuu rokottamattomuuden takia pois töistä, hän ei saa myöskään palkkaa.
– Se on iso sanktio, ei juokse palkka, ei juokse työttömyyskorvaus, vaan ainoa tulonlähde on toimeentulotukikorvaus, Paavola sanoo.
Paavola vetoaa työnantajiin, että he järjestäisivät työtä rokottamattomille hoitajille.
Varsinais-Suomessa ei johtajaylilääkärin mukaan juurikaan löydy töitä rokottamattomille työntekijöille.
– Eihän täällä turhia töitä tehdä, ja lähtökohtaisesti niillekin töille on jo tekijät, Pietilä sanoo.
Osa työntekijöistä voi siis joutua palkattomalle vapaalle.
– Tämä on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä, Pietilä sanoo.
Voit keskustella aiheesta 2.2. kello 23:een saakka.
Lue myös:
24-vuotias rokotekriittinen hoitaja on ilman työtä koska ei suostu piikille: “En näyttäisi koronapassia, vaikka olisin ottanut viisi piikkiä”
Tampereella yli sata sote-ammattilaista on ilman koronarokotusta – saavat jatkaa töissä, koska muuten vanhuksille ei riitä hoitajia