Terveydenhuollon koronaturvallisuuden varmistamiseen tähtäävä määräaikainen lakipykälä tuli käytäntöön tiistaina.
Pykälän mukaan sote-palveluissa saa työskennellä lähikontaktissa koronan riskiryhmiin kuuluvien kanssa vain jos työntekijällä on rokotteen tai puolen vuoden sisällä sairastetun koronan antama suoja virusta vastaan.
Ylen sairaanhoitopiireille tekemän kyselyn mukaan pykälän käytännön vaikutukset näyttävät olevan niissä hyvin vähäisiä. Esimerkiksi Lapin sairaanhoitopiirissä sen vaikutusten piirissä on alle kymmenen piirin noin 1 200 hoito- ja tutkimushenkilökuntaan kuuluvasta.
Koronaviruksen mutatoituminen on kuitenkin jo muuttanut tilannetta siitä, kun eduskunta viime vuoden lopulla päätti pykälästä. Tämän hetkinen valtamuunnos omikron käyttäytyy rokotussuojan suhteen eri tavoin kuin aiempi delta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek sanoi eilen Helsingin Sanomille, että koronarokotusvelvoitetta ei voida enää perustella yksinomaan potilaiden suojelemisella.
Velvoitteesta käytetään yleisesti nimitystä "rokotepakko", vaikka sote-henkilöstöltä on jo aiemmin lailla vaadittu rokotussuoja tuhkarokkoa, vesirokkoa sekä influenssaa vastaan, ja imeväisikäisten kanssa työskenteleviltä myös suoja hinkuyskää vastaan.
Vastaukset sairaanhoitopiireittäin:
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
HUS on vielä selvittämässä rokotesuojan kattavuutta, mutta lähtöoletus on, että esimerkiksi töistä pois jäävien määrä on yksittäisiä henkilöitä ja muihin tehtäviin ohjataan joitakin kymmeniä. Kaiken kaikkiaan HUS:lla on noin 27000 työntekijää.
Koronapykälän käyttöönotto ei käytännössä vaikuta HUS:n toimintaan. Piiristä kerrotaan, että toimintaan vaikuttaa enemmänkin yleinen pula osaavasta hoitohenkilökunnasta.
HUS on varautunut myös siihen, että pakottavissa tilanteissa työn voi tehdä henkilö, jolla ei ole lain mukaista suojaa.
Lapin sairaanhoitopiiri
Säädös vaikuttaa alle kymmenen työntekijän työtehtäviin, kertoo hallintoylihoitaja Maarit Palomaa. Osuus on alle prosentti piirin hoito- ja tutkimushenkilökunnasta. Töistä rokottamattomuuden vuoksi pois jääviä on noin viisi. Sairaanhoitopiirin käytännön toimintaan säädös ei vaikuta mitenkään.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
Hallintoylihoitaja Maritta Rissanen kertoo, että piirissä ei yksikään työntekijä ole jäämässä pois töistä tai siirtymässä toisiin tehtäviin puutteellisen koronasuojan vuoksi.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
Selvitystyöt ovat vielä osittain kesken, mutta johtajaylilääkäri Heikki Miettisen mukaan määrät ovat niin pieniä, ettei tietoa voi julkaista ilman riskiä työntekijöiden terveystietojen paljastumisesta. Miettisen arvio on, että säädös ei vaikuta käytännön toimintaan ainakaan millään merkittävällä tavalla.
Miettinen nostaa esiin yleisen henkilöstöpulan sekä sen, että rokotepykälä saattaa pahentaa henkilöstöpulaa entisestään. Hän ei pidä rokotteen tai sairastamisen tuoman suoja vaatimista tällä hetkellä tarkoituksenmukaisena, sillä vallitseva omikronvariantti kiertää rokotuksia, eikä suojakaan takaa, että työntekijä ei ole viruksen kantaja.
Itä-Savon sairaanhoitopiiri
Piirillä ei ole vielä tarkkoja lukuja, mutta johtajaylilääkäri Jaana Luukkosen mukaan lakipykälä näyttää koskevan hyvin pientä osaa Sosterin henkilöstöstä.
Varsinaiseen toimintaan Sosterissa ei pykälän vuoksi ole tarvinnut tehdä muutoksia.
Luukkonen arvelee, ettei rokotuspykälä ehkä ole tällä hetkellä sillä tavoin tarkoituksenmukainen kuin sitä säädettäessä ajateltiin, sillä valtavariantti on vaihtunut.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
Piirillä ei vielä ole tarkkoja lukuja, mutta johtajaylilääkäri Juha Palonevan arvion mukaan noin kymmenelle henkilölle järjestellään muita työtehtäviä puuttellisen rokotussuojan vuoksi. Piirillä on pitkälle yli 3000 työntekijää.
Potilastyöhön tilanne ei Palonevan mukaan vaikuta, mutta esimiestyön hankaluutta se lisää.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
Vaadittu suoja puuttuu noin 1-2 prosentilta säädöksen piiriin kuuluvista. Toiminta jatkuu ennallaan, mutta joitain vuodepaikkoja saatetaan sulkea.
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Piirin tekemän selvityksen mukaan noin 20 henkilöltä puuttuu vaadittava rokotesuoja, ja heistä mahdollisesti noin puolella eteen on tulossa palkanmaksun keskeytys.
Välittömiä muutoksia ei ole aiheutunut, mutta esimerkiksi vuodepaikkojen määrään voi tuonnempana tulla muutoksia.
Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Palkanmaksu on keskeytymässä muutamalta työntekijältä, mikä on alle prosentti koko henkilöstöstä. Osalla heistä on päättyvä määräaikaisuus, joka säädöksen vuoksi katkeaa hieman suunniteltua aiemmin. Soitessa on myös pyydetty joitakin työvapaita tähän ajankohtaan.
Toisia tehtäviä piiri osoittaa muutamille kymmenille työntekijöille, eri 1–2 prosentille väestä.
Soite käyttää töissä myös henkilöstöä, jolla ei ole laissa määriteltyä suojaa koronaa vastaan. Laki mahdollistaa tällaisen henkilöstön käytön erityisistä syistä. Soitessa niitä ovat potilasturvallisuuden ja osaamisen varmistaminen.
Soitessa on koronaan liittyvää henkilöstöpulaa, mutta uusi laki ei toistaiseksi aiheuta lisäsupistuksia tai toimintojen sulkuja.
Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri
Vailla rokotesuojaa on 169 henkilöä eli 2,8 prosenttia niistä, joilta tiedot on kerätty. Lain johdosta irtisanoutuneita on 18. Piiri kartoittaa tehtäviä, joissa rokotesuojaa ei tarvita, mutta toteaa tällaisia tehtäviä olevan hyvin vähän. Lakipykälän käyttöönoton vaikutus toimintaan on piirin mukaan yksinään vähäinen, mutta se on osa koronan laajempia vaikutuksia.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Piiristä kerrotaan, että selvitystyö on kesken, eikä piiri pysty vielä kertomaan lukuja eikä mahdollisia vaikutuksia toimintaan.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Piiri on ryhtynyt keräämään tietoa työntekijöiden rokotussuojasta tänään, joten lukuja ei ole.
Kymenlaakson sairaanhoitopiiri
Piirin tiedonkeruu on kesken, eikä sillä ole vielä tietoja annettavana.
Voit keskustella aiheesta tässä 2.2. kello 23:een saakka.
Juttua muokattu 1.2. kello 21.08: Jutun pääkuva vaihdettu.
Lue myös:
Uusimmat tiedot koronaviruksesta