Onko todella niin, että puoli Eurooppaa tulee lähiviikkoina sairastamaan omikronin? Millainen merkitys ihmisen elintavoilla on vastustuskykyyn? Entä onko olemassa ihmisiä, jotka ovat immuuneja kaikille viruksille?
Radio Suomen Kysy koronasta -illassa kuuntelijoiden kysymyksiin vastasivat tiistai-iltana THL:n rokotetutkija, ylilääkäri Hanna Nohynek ja HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.
Poimimme ohjelmasta muutamia erityisen kiinnostavia kysymyksiä ja vastauksia. Koko ohjelma on kuunneltavissa Yle Areenassa.
Ovatko kaupoissa myytävät kotitestit luotettavia?
Asko Järvinen: Kokemus näyttää nyt sen, että pikatestit ovat vähemmän herkkiä kuin PCR-testit. Tiedän useita tapauksia, joissa ensimmäisinä oirepäivinä pikatestit ovat näyttäneet negatiivista, mutta seuraavina päivinä on ollut jo jatkotartuntoja.
Joulun alla sveitsiläiset tutkijat julkaisivat vertailun, jossa käytiin läpi kuusi erilaista pikatestiä. Kaikki olivat huomattavasti huonompia löytämään omikron-muunnoksen verrattuna muihin niiden löytämiin viruskantoihin. Eli valitettavasti näyttää siltä, että omikron onnistuu ainakin osittain kiertämään pikatestit.
Mutta toki positiivinen testitulos kertoo, että tartunta on tullut. Se on yleensä totta.
Hanna Nohynek: Ja silloin jos ihminen saa tiedon että on positiivinen, hän voi eristää itsensä ja estää ainakin tulevien päivien aikana jatkotartuntoja muihin.
Mikä on Koronavilkku-sovelluksen merkitys nykyisessä tautitilanteessa?
Asko Järvinen: Tartunnanjäljitys on tällä hetkellä erittäin kuormittunut ja testeihin pääsy kestää pitkään. Sitä kautta ihmisille ei myöskään tule Koronavilkkukoodeja, joita he voisivat sovellukseen syöttää. Koodihan annetaan tartunnanjäljityksen yhteydessä.
Näin nopeasti etenevässä virustilanteessa Koronavilkulla ei ole enää samanlaista merkitystä kuin aiemmin. Esimerkiksi HUS-alueella se ei toimi oikeastaan ollenkaan.
Sellaisissa oloissa, joissa testeihin pääsee nopeasti ja tartunnanjäljittäjät ehtivät ajoissa ottaa ihmiseen yhteyttä, Koronavilkku voi toimia vielä hyvinkin.
Paljonko on ihmisiä, jotka ovat immuuneja ihan kaikille viruksille? Sairastin itse yhdeksänvuotiaana voimakkaan tuhkarokon, eikä minulla ole sen jälkeen ollut minkäänlaista pientäkään flunssaa. Nyt ikää on 83 vuotta.
Hanna Nohynek: Kysymys on kiinnostava, sillä koronan kohdalla mietittiin aluksi, voisiko tuhkarokkorokote tai tuberkuloosirokote BCG suojata myös koronavirustaudilta. Sittemmin tutkimukset ovat osoittaneet, että niillä ei tällaista vaikutusta ole.
Erinomaiset perintötekijät ovat todennäköisesti suojanneet vakavammalta sairastumiselta. Jos tällaisen henkilön vasta-aineita tutkittaisiin, sieltä todennäköisesti löytyisi hongkongilaisen influenssan vasta-aineita ja muita. Eli todennäköisesti viruksia on kohdattu, mutta ne on sairastettu niin vähäisin oirein, että sitä on tuskin huomannut.
Sellaisia yksilöitä, jotka eivät muodostaisi vasta-aineita tai mitään vastetta, ei varmaankaan ole. Mutta on yksilöitä, jotka ovat harvinaisen vastustuskykyisiä.
Asko Järvinen: Vaikka kateellisena kuuntelen, en silti uskaltaisi julistaa, että tällaiseen ihmiseen ei koronavirus voisi iskeä. Aika paljon tiedetään tarinoita, että perheessä joku ei ole sairastunut, mutta kun viruksen uudemman kerran kohtaa, se sairastumaton sairastuukin.
Se tiedetään, että virusinfektioihin ei koskaan koko väestö sairastu kerralla, se kiertää ensin osan väestöstä yhdessä aallossa ja seuraavassa aallossa ne loputkin saattavat sairastua.
Maailmalta tiedetään joitain lääkkeitä, jotka helpottavat koronavirustaudin oireita. Miksi niistä ei keskustella Suomessa käytännössä ollenkaan?
Asko Järvinen: Niitä lääkkeitä ei vielä ole ollut saatavissa. Niistä puhutaan asiantuntijoiden keskuudessa. Me emme ihan tarkkaan tiedä, koska niitä on saatavilla. Joku arvio on, että jo kuukauden päästä.
Ongelma on myös se, että niitä on tutkittu aika pienillä potilasjoukoilla. Esimerkiksi Pfizerin lääkkeestä ei ole vielä näytetty mitään tutkimustuloksia, ainoastaan lehdistötiedotteita.
Siihen liittyy myös riski, että sillä on yhteisvaikutuksia monien muiden lääkkeiden kanssa eli se vaatii lääkärin arvion, ja näin ollen aika paljon työtä.
MSD:n lääkettä on tutkittu vähän myöhemmin aloitettuna, ja tulokset ovat vähän hankalammin tulkittavissa. Täytyisi kyetä näkemään, ketkä kaikki niistä hyötyisivät ja millä tavalla lääkehoito saataisiin aloitettua, mutta kyllä tämä pohdinta on käynnissä.
Millainen merkitys sillä on, jos kolmen rokotteen sarjassa osa rokotteista on eri valmistajan?
Hanna Nohynek: Erilaisissa tutkimuksissa on havaittu, että rokotteiden yhdistelemisellä voi olla jopa parempi vaikutus kuin saman rokotteen tehostamisella.
Jos on saanut esimerkiksi kaksi annosta Pfizeria ja kolmannen Modernaa, vasta-aineet nousevat jonkin verran korkeammalle. Moderna sisältää jonkin verran enemmän RNA:ta kuin Pfizer.
Jos on saanut kaksi annosta Astra Zenecaa ja kolmannen Pifizeria, näyttää siltä että Pfizerin rokote nostaa vasta-aineet korkeammalle tasolle, jos verrataan siihen, että saisi vielä kolmannen annoksen Astra Zenecaa.
Tällä hetkellä meillä on sekä saatavilla aika hyvin sekä Pfizerin, Modernan että Janssenin (Johnsson & Johsson) rokotteita. Potilas voi itse rokotuspisteessä esittää toiveen, että haluaisin nyt esimerkiksi Modernan, olen kuullut että siitä voisi saada tällaisen hyödyn.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 13.1.2022 kello 23 saakka.
Lue lisää:
THL:n Mika Salminen: Karanteenien tilalle sairauslomat omalla ilmoituksella ja turha tartunnanjäljitys seis
STM:n Varhila: Uudenmaan kuntien linjauksissa on kyse tartuntatautilain noudattamatta jättämisestä
Mitä oireita muunnos aiheuttaa, mistä uusia variantteja sikiää? Kokosimme kysymyksiä ja vastauksia omikronista