TE-toimistojen tekemä ammattibarometri listaa toistakymmentä sosiaali- ja terveysalan ammattia, joiden osaajista Etelä-Pohjanmaalla on pula.
Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kuuluu Tampereen yliopistosairaalan erityisvastuualueeseen, jonka kehitysyhtiö teki viime kesänä erityisalojen koulutustarveselvityksen.
Selvityksen mukaan alueella on ollut jopa tilanteita, joissa erityistyöntekijöiden avoimiin tehtäviin ei ollut ainuttakaan hakijaa.
Hallintoylihoitaja Kaija-Riitta Suonsyrjä tietää, että sairaanhoitopiirissä olisi tarjolla töitä samantien parille sadalle sairaanhoitajalle, muista osaajista puhumattakaan.
Vaikka hakijamäärät ovat romahtaneet muutaman vuoden takaisesta, ihan “tyhjää hakua” Suonsyrjä ei sentään muista. Lähellä on kyllä oltu.
– Kolmekin hakijaa on aika vähän täällä hoitotyön puolella, Suonsyrjä sanoo.
Etelä-Pohjanmaan hoitajapula on aiheena Ylen virtuaalisessa vaaliteltassa tänään tiistaina 11. tammikuuta, kun keskustelu aiheesta alkaa kello 21. Keskusteluun pääsee osallistumaan täällä.
Pelastajia eläköityy
Pelastusjohtaja Harri Setälä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta kertoo, että maakunnan pelastajista 30-40 eläköityy ennen vuotta 2030. Jo nyt etenkin maakunnan reuna-alueiden avoimiin paikkoihin on haasteellista löytää osaajia.
– No, hakijoita on vielä ollut, mutta se, että kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttyvät, on haaste, Setälä sanoo.
Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut kuuluvat tulevaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueeseen. Alan työpaikkojen vetovoimaisuus ja palveluiden turvaaminen alueella ovat siis nyt valittavan valtuuston käsissä.
Reservit käytössä, jos niitä on
Sosiaali- ja terveyspuolella tehdyn selvityksen mukaan osaajapula kasvaa selvästi vuoteen 2030 mennessä.
Koronapandemia on näyttänyt konkreettisesti sen tilanteen, missä ollaan vajaan kymmenen vuoden kuluttua, ellei jotain tehdä.
Koronan takia henkilökunnalla on paljon poissaoloja ja sekin varahenkilöstö, joka alueella on, on kiinnitettynä eri yksiköihin. Lisäksi maakunnassa ei juuri reservissä osaajia ole. Väki ei riitä.
– Käymme päivittäin henkilöresurssia läpi ja joudumme valitettavasti siirtelemään henkilöstöä sinne, missä on tarvetta. Kiitos henkilökunnalle, joka on venynyt, Suonsyrjä toteaa keskussairaalan tilanteesta.
Suonsyrjä ei pidä siitä, kun puhutaan hoiva- ja hoitoalalle tarvittavista lisä-käsipareista. Kyse on koulutettujen ammattilaisten tarpeesta, hän napauttaa.
– Jokaisen käsiparin takana on koulutettu hoitaja. Toivoisin, että ihmiset arvostaisivat alaa sen verran, että puhuisivat ammattilaisista.
"Uudistus on mahdollisuus"
Koulutus on se, mitä kautta osaajapulaan haetaan ratkaisua.
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu on saamassa lisää sairaanhoitajakoulutuspaikkoja. Myös Tays-yhteistyössä koulutusta on saatu lisättyä.
Suonsyrjä kertoo iloitsevansa jokaisesta koulutuspaikasta. Ja yhteistyöstä, joka alueen oppilaitosten kanssa sujuu hyvin.
Uusi hyvinvointialue tuo toiveikkuutta myös henkilökunnan koulutusmahdollisuuksiin. Suonsyrjä toivoo, että uusissa yksiköissä olisi henkilökunnalle työkiertomahdollisuus. Ja tarjolla täydennyskoulutusta.
– Näen, että tässä kohtaa uudistus on mahdollisuus.
Rahoituksessa parin miljoonan vajaus
Pelastusjohtaja Harri Setälä suhtautuu myös hyvinvointialueen aloittamiseen positiivisesti.
Hän on ollut uudistuksen valmistelussa mukana ja tietää, että haasteitakin voi eteen tulla.
– Jos on haasteita, luotan että meillä on kyky ne ratkaista.
Suureen yksikköön siirryttäessä on miettitty paljon synergiaetuja ja niitä Setälän mukaan löytyy esimerkiksi ensivastetoiminnasta ja kotona-asumiseen liittyvissä turvallisuuskysymyksissä. Setälä uskoo, että uusi yhteistyö parantaa myös muun muassa tiedonkulkua.
Henkilöstön eläköitymisen ja osaajien löytymisen lisäksi haasteena on talous.
Setälä murehtii tällä hetkellä sitä, että taloudessa “katsotaan taaksepäin eikä eteenpäin”.
Pelastustoimen budjetti näyttää parin miljoonan euron vajetta, sillä sen perusteena ovat kuntien pelastustoimien menot niiden tilinpäätöksissä 2021-22 niin kuin ne on Tilastokeskuksessa tilastoitu.
– Nyt meillä on ICT-hankkeet ja isoja paloasemahankkeita. Nämä rahoituksen perusteet eivät tunnista tilannetta, Setälä sanoo.
Koronan takia esimerkiksi henkilöstön koulutustoiminta on ollut tauolla, mikä näkyy tilinpäätöksissä ja sitä kautta tulevassa rahoituksessa.
Setälä on kuitenkin luottavainen ja uskoo että huoli rahoituksen vajeesta kuullaan.
– Rahoitusongelmien perusteet ovat mielestäni aika hyviä. Se mikä minua eniten mietityttää on alan kehittäminen, jos kaikki resurssi menee arjen pyörittämiseen.
– Tätä uudistusta on harjoiteltu niin monta kierrosta, että kukaan tuskin haluaa, että tähän syntyy vaikeuskerrointa, Setälä sanoo.
Lue seuraavaksi: Ruotsissa ja Norjassa hoitajan tilille jää kuukaudessa 600–2 000 euroa enemmän, mutta pehmeä johtaminen voi olla jopa palkkaa tärkeämpi syy lähteä
Raha ja muut motivaattorit
Kaija-Riitta Suonsyrjä toivoo, että jatkossa sote-alan palkkausta pysähdytään tarkastelemaan.
Raha toki motivoi, mutta sen lisäksi on muitakin asioita kuten hyvä johtaminen, työnkuvat ja urakehitys, jotka edesauttavat alan houkuttelevuutta.
– Olisi hyvä, että nyt hyvinvointialueelle siirrryttäessä päästäisiin yhdenmukaistamaan niitä.
Tuleville päättäjille Suonsyrjä muistuttaa, että sote- ja pela-toimijat ovat kaikki saman asian äärellä – auttamassa asiakasta ja potilasta.
– Toivoisin että sitä tuetaan. Tuen ei tarvitse aina olla rahallista, vaan hyvän driven synnyttämää arvostusta näitä ammattiryhmiä kohtaan.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 12. tammikuuta kello 23 asti.
Lue seuraavaksi:
Paloasemien rahoitusta voidaan käyttää jatkossa vaikka terveyskeskuksiin – nämä kolme asiaa muuttuvat pelastustoimessa hyvinvointialueiden myötä
Suomen valtavaan hoitajapulaan keksittiin yksi uusi ratkaisu – suomen kielen opettaja: "Olemme valmistautuneet lähtemään ihan alkeista"