Kun teatterit avasivat ovensa yleisölle pitkän koronatauon jälkeen syyskuussa 2021, Kansallisteatterin vahtimestari Matti Patana sai uuden työtehtävän.

Kansallisteatterin johdon kanssa sovittiin, että Patana nousee ennen esityksiä suuren näyttämön lavalle ja kertoo yleisölle, miten poikkeuksellisena aikana poistutaan salista rivi kerrallaan. Hänen piti myös muistuttaa, että maskin käyttöä edellytetään ja että nämä toimenpiteet eivät estä teatterielämyksestä nauttimista.

Erityiset ohjeet olivat tarpeen, sillä 150-vuotiaassa rakennuksessa näyttämöä reunustavat kapeat aulalämpiöt, joissa sijaitsevat myös narikat. Potentiaaliset viruslingot siis.

Patanan muutaman minuutin koronainfosta tuli yllättävä hitti. Patana sai ilta toisensa jälkeen raikuvat aplodit ja valtavasti palautetta, jonka antajien joukossa on kuulemma maamme entinen presidenttikin. Myös Hitler ja Blondi -näytelmässä syksyllä suurella näyttämöllä esiintynyt näyttelijälegenda Seela Sella kehui vuolaasti valokeilaan ennen näytelmän alkua nousutta vahtimestaria, tuota loistavaa yleisön lämmittelijää.

Mitä ihmettä oikein tapahtui?

Sitä ei ymmärrä poikkeusajan poikkeuksellinen tähti itsekään. Patana on silmin nähden hämillään saamastaan huomiosta.

– En ollut varautunut tämäntapaiseen. Pitää katsoa, etten ylpisty. Teatterin jumala Thalia on erittäin hyvä palauttamaan ylpistyvät ihmiset maan pinnalle. Lainaa varmaan ylijumala Zeukselta salaman ja rupeaa halstraamaan sillä, jos nousee hattuun, Patana veistelee.

Hänhän teki vaan työnsä. Tosin tärkeintä ei tässäkään ollut se, mitä tekee. Vaan se, miten asian tekee.

Patana kertoo noudattaneensa puheenpitäjän klassista ohjetta: heti alussa pitää tehdä jotain, millä saa yleisön huomion.

Patanan tapauksessa tuo kikka oli kiero heitto, sarkasmia. Painopiste leppoisuudessa ilkeyden sijaan.

– Saatoin esimerkiksi sanoa, että ihmisen ja viruksen älyllinen kamppailu maailman herruudesta on kääntymässä viruksen eduksi, mutta me täällä Kansallisteatterissa emme ole valmiina antamaan periksi. Joudumme siksi toimimaan tänä aikana tavallisuudesta poikkeavalla tavalla. Kerron teille nyt miten, hän kertoo.

Sen jälkeen ihmiset olivat valmiina kuulemaan sen tylsän info-osuuden, eli miten tulee toimia.

Mutta tilannetajua pitää olla ja elää yleisön fiiliksen mukana, muistuttaa Patana. Esimerkiksi Tunnit, viikot, kuukaudet -näytelmän kohdalla erikseen pyydettiin, että ethän aloita millään puujalkavitsillä, koska se on niin vakava esitys.

– Ei ollut tarkoitus lämmittää yleisöä, mutta olkoon sitten niin – jos siinä kävi näin.

Teatterin erityinen lumovoima kestää arjen

Vahtimestarin suvereeni lavasuoritus on saanut teatterikatsojat pohtimaan, että onko hän ehkä sittenkin näyttelijä. Tai kenties stand-up-koomikko?

Ei sinne päinkään. Patanalla kun ei ole mitään esiintymiskokemusta, jos lapsuuden koulunäytelmiä ei lasketa.

– Ja nekään eivät menneet mielestäni hyvin, hän tuhahtaa.

Kansallisteatteriin Patana päätyi keväällä 2008, kun edellinen työpaikka postissa oli menossa alta. Hänelle tarjoittiin mahdollisuutta irtisanoutua itse ja puolen vuoden palkkaa. Sen turvin Patana käveli Kansallisteatteriin ja pyysi töitä – ja saikin niitä. Vakituisena hän on ollut vuodesta 2017 lähtien.

– Ajattelin, että kokeillaan nyt tätä, sillä teatteristahan minä olen aina pitänyt. Saisi tehdä työtä, mitä rakastaa. Ja kyllä minä rakastankin. Minulla on käynyt hirveän hyvä tuuri, Patana sanoo.

Vaikka teatteri on nykyään työpaikka, iso osa arkea, sen erityinen lumovoima ei ole tyystin kadonnut. Ennen pandemiaa Patanalla oli velvollisuus kiertää jokainen kerros läpi ennen esitystä. Yleisön innostuneesta puheensorinasta, kilahtelevista laseista ja ilmassa leijailevasta parfyymista sekoittui maaginen cocktail, joka sai vahtimestarin sydämen läikkymään.

– Nyt en ole ehtinyt tehdä kierrosta, sillä minun on pitänyt keskittyä siihen pahuksen koronainfoon, Patana naurahtaa ja lisää, että vaikka jonkin verran asioita on arkipäiväistynyt, taikaa on säilynyt tarpeeksi.

– Olen onneksi sen verran lapsellinen ihminen, että osaan ottaa tunteen mukaan, silloin kun sitä tarvitaan.

Tartuntaluvut alas ja takaisin tapettiin

Edellisen kerran vahtimestari Patana toivotti yleisön tervetulleeksi teatteriin joulukuun 27. päivä 2021. Sen jälkeen ovet ovat olleet aluehallintovirastojen määräyksellä kiinni pahentuneen koronatilanteen vuoksi.

Vahtimestarilla riittää kuitenkin paperitöitä, kollegojen palkanmaksua ja sen sellaista.

Patana ymmärtää päättäjien halun laittaa yleisötilaisuudet säppiin omikronin vallatessa alaa. Toisin kuin marraskuussa 2020, jolloin rajoitukset iskivät moukarin lailla kulttuurialaan, vaikka tartuntaluvut olivat eri luokkaa kuin nyt, eikä teattereihin pystytty jäljittämään yhden ainoaa tartuntaketjua.

– Silloin olin vihainen kuin ampiainen ja suurin piirtein hakkasin päätäni seinään viimeisen yleisön poistuttua. Nyt hyväksyn tilanteen, sillä tartuntaluvut ovat niin kylmääviä, hän sanoo.

Hän toivoo, että tartuntamäärien laskiessa päättäjät antaisivat teattereille luvan jatkaa toimintaansa. Maskeja tullaan Patanan mukaan todennäköisesti käyttämään vielä pitkään.

– Ehkä vasta vuonna 2023 palaamme pandemiaa edeltäviin aikoihin. Toivottavasti olen liian pessimistinen. Tärkeintä olisi se, että päästäisiin esittämään.

Niin kauan kuin poikkeustoimenpiteitä tarvitaan, vahtimestari tulee nousemaan lavalle ennen illan esitystä.

– Ennen tätä kulkutautia olin työntekijä, joka sulautui tapettiin. Sitten kun pandemia on ohi, niin sulaudun tapettiin uudestaan. Hoitakoot esiintyjät sen, mistä heille palkkakin maksetaan, vahtimestari ilmoittaa.

Toisaalta Patana ei kuulemma kategorisesti sano ei, jos häneltä pyydetään palvelusta.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10.1. klo 23:een asti.

Lue myös:

Tuoreimmat tiedot koronasta