Eteläsavolainen parin tuhannen asukkaan Hirvensalmi on velaton muuttovoittokunta, jonka talousarviot ovat kahden vuoden ajalta täysin tasapainossa. Samaan aikaan monet muut suomalaiset kunnat ovat varsinkin koronakriisin aikaan painineet suurissakin talousongelmissa.

Miten ihmeessä pieni kunta on näinä aikoina onnistunut pitämään päänsä pinnalla?

– Ei siinä mitään hokkuspokkustemppuja ole. Pyrimme rakentamaan menot tulojen mukaan. Kun tulee vakava häiriö toimintaan ja talouteen, niin minun arvion mukaan meidän pitäisi mennä kuopasta yli, että heilahtaa. Olemme muistaneet, että kannattaa jättää pahan päivän varalle jotakin, kunnanjohtaja Seppo Ruhanen toteaa.

Hirvensalmella sote-kustannusten nousu on tuonut eniten päänvaivaa, mitä talouteen tulee. Kuntayhtymä Essoten alati nousevat kustannukset ovat saaneet myös Ruhaselta moitteita. Sote-menojen nousuista on kuitenkin selvitty ennakoimalla.

– Ja olemme hyvinä vuosina ennakoineet ja varautuneet sotevastuisiin talousarvioissa. Se on keskeisin syy tähän tilanteeseen. Ja vaikka tulisikin yllätyksiä, meillä on alhainen veroprosentti ja velaton kunta, jotka tuovat liikkumavaraa.

Kestävää kuntataloutta monella mittarilla

Koronapandemia on tuonut kunnille yllättäviä menoja, mutta Hirvensalmelle myös positiivisia vaikutuksia: ensimmäisenä koronavuonna kunnan muuttovoitto oli 53 henkilöä. Tämä jopa nosti kunnan väkilukua.

– Sitä kautta on tullut elinvoimaa. Näin myös raha kiertää meidän yhteisössä. Uskon, että se tuo paitsi henkistä rikkautta, niin talouteen tulevaa polttoainetta.

Valtiolta saadut avustukset ovat hyvin kompensoineet kuntataloutta. Monessa kunnassa tehtiin jopa aiempia vuosia parempia tuloksia valtion tukien myötä. Tilanne voi kuitenkin olla muuttumassa.

– Koska lähtökohdat koronaan tultaessa olivat kuntataloudessa heikot, yksittäisistä hyvistä vuosista huolimatta näkymä vuodelle 2022 on synkkä. Tämä ilmenee monissa kunnissa negatiivisina talousarvioina ja velkaantumisen kasvuna, kertoo Kuntaliiton Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

Hirvensalmen talousarvio vuodelle 2022 on lopputulemaltaan plus miinus nolla. Tilit eivät heitä siis ylä- eivätkä alakanttiin.

Lehtosen mukaan ei ole varsinaisesti harvinaista, että talousarvion viimeiselle riville jää nollatulos.

– Peruskunnan tai kuntakonsernin velattomuus sen sijaan on harvinaista. Hirvensalmen talouden voidaan sanoa täyttävän kestävän kuntatalouden kriteerit useasta näkökulmasta, Lehtonen sanoo.

Tasapainoiseen talousarvioon tulisi pyrkiä vähintään keskipitkällä tähtäimellä jo pelkästään lansäädännön takia. Muuten kunta voi päätyä kriisikuntamenettelyyn, kuten on käynyt Hirvensalmen naapurikunnalle Pertunmaalle.

Pilaako hyvinvointialue hyvän taloustilanteen?

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyessä hyvinvointialueille kuntatalous menee kokonaan uusiksi, kun sotemenot ja niihin määrätyt valtionosuudet siirtyvät pois kunnilta. Uudistukseen valmistelevia töitä on Hirvensalmella tehty pitkin syksyä, jotta säästyttäisiin mahdollisimman pienillä yllätyksillä.

Ruhasen suurin huoli siihen, että hyvinvointialueen ensimmäisen vuoden rahoitus leikataan kunnilta.

– Jos sote-kustannukset ovat nyt merkittävästi korkeammat, kunnilta leikataan enemmän. Tämän talven aikana pitää löytää askelmerkit, joiden avulla pärjäävät sekä kunnat että hyvinvointialueet, koska molempia tarvitaan.

Tällä hetkellä Hirvensalmella menee kuitenkin vielä hyvin, joidenkin mielestä jopa loistavasti. Olisiko kunnan aihetta paukutella henkseleitään ja jakaa oppia muille kunnilla tai kenties yhteiselle hyvinvointialueelle?

– Emme me osaa ketään opettaa. Hoidetaan vaan oma posti tässä. Kyllä muutkin osaavat, kun vaan annetaan saumat.

Voit keskustella aiheesta tässä 6.1. kello 23 saakka.