Valonpilkahduksia
Koronapandemian varjolla kansalaisyhteiskunnan toimintaa on rajoitettu useissa maissa. Kuluneeseen vuoteen mahtuu myös positiivisia uutisia.
Rasismia kitketään
Black Lives Matter -protestit levisivät Yhdysvalloista ympäri maailmaa vuosi sitten keväällä. Tapaus on säteillyt muun muassa politiikkaan ja oikeusjärjestelmään Yhdysvalloissa, mutta liikkeen vaikutukset ulottuvat myös kansainvälisiin organisaatioihin.
YK kertoi elokuussa perustavansa pysyvän rasisminvastaisen toimielimen.
Rasisminvastaisen foorumin on tarkoitus toimia yhteistyössä YK:n ihmisoikeusneuvoston kanssa. Sen on määrä kokoontua ensimmäisen kerran ensi vuonna.
Samaa sukupuolta olevien oikeudet
Toisenlaiset tasa-arvoon liittyvät kysymykset ovat olleet esillä eteläisessä Afrikassa. Botswanassa korkein oikeus päätti marraskuun lopussa, että samaa sukupuolta olevien suhteet ovat myös jatkossa sallittuja.
Botswanan oikeusistuin laillisti samaa sukupuolta olevien suhteet vuonna 2019. Maan hallitus vei asian oikeuteen, mutta hävisi nyt asian käsittelyn. Sitä edeltänyt laki oli peruja siirtomaa-ajalta.
Tällä viikolla Etelä-Amerikan Chilessä kongressi äänesti samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeuden puolesta. Presidentti Sebastian Pineran on vielä vahvistettava laki.
Täysi-ikäisten ihmisten oikeus avioitua haluamansa puolison kanssa on yksi YK:n ihmisoikeusjulistuksen artikloista. YK:ssa ei ole kuitenkaan solmittu erityistä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia koskevaa ihmisoikeussopimusta.
Naiset kampanjoivat väkivaltaa vastaan
Naiset ovat tarttuneet toimeen ja kampanjoineet väkivaltaa vastaan eri puolilla maailmaa, vaikka pandemia-aika on lisännyt heihin kohdistuvaa väkivaltaa.
Näissä kuvissa naiset marssivat oikeuksiensa puolesta Turkissa marraskuun lopussa.
Itäisessä Euroopassa sijaitseva Moldova on petrannut tällä saralla.
Maan parlamentti ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta syksyllä. Sopimus tunnetaan myös Istanbulin sopimuksena.
Kuvassa Moldovan presidentti Maia Sandu.
Oikeutta raakuuksien uhreille
Kuluneen vuoden aikana myös konfliktien kauheuksiin on haettu ratkaisuja.
Irakin parlamentti hyväksyi maaliskuussa lain, jonka turvin on määrä auttaa äärijärjestö Isisin uhreiksi joutuneita jesidejä.
Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että laki on hyvä alku, mutta enemmän toimia tarvitaan uhrien auttamiseksi. YK kuvannut jesidien kokemia kauhuja kansanmurhaksi.
Naam Murad suri poikansa kohtaloa elokuussa 2019.
Ympäristöllä on väliä
Lokakuussa YK:n ihmisoikeusneuvosto päätti tunnustaa oikeuden terveeseen ja kestävään ympäristöön ihmisoikeudeksi. YK on kuvannut kyseisen oikeuden olevan avainasemassa, kun maailma pohtii keinoja ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.
Lue myös:
"Pelaat jääkiekkoa raivaustraktoreita vastaan" – Venäjän lehdistönvapaus on matsi ilman sääntöjä, sanoo lätkämailoja keräävä Nobel-voittaja (7.12.)
Suomi palkitsi naisia suojelevan turkkilaisjärjestön – maa erosi tänä vuonna väkivaltaa torjuvasta sopimuksesta (22.11.)
Pyrkiikö Puolaan turvapaikanhakijoita vai siirtolaisia, ja onko Puolalla oikeutta pysäyttää heidät? Viisi kysymystä ja vastausta (17.11.)
Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa (6.6.)
George Floydin kuolemasta on kulunut vuosi – muutoksia on tullut poliisin voimankäyttöön ja keskusteluilmapiiriin, mutta kaikille ne eivät riitä (25.5.)
Tekijä Veera PennanenLähteetTeksti: Reuters, Amnesty, YK, Forbes, The Guardian, Al Jazeera;Kuvat: Martial Trezzini / EPA, Craig Lassig / EPA, Julien De Rosa / EPA, Gailan Haji / EPA, Rahat Dar / EPA;Videot: ReutersJulkaistu 10.12.2021 6:10