WASHINGTON Joe Biden saapui torstai-illan tiedotustilaisuuteen vain muutamia minuutteja myöhässä. Yleensä media joutuu vartomaan presidenttiä vähintään puoli tuntia.
Presidentti oli seurannut tähänastisen virkakautensa synkintä päivää Valkoisen talon uumenissa sijaitsevassa tilannehuoneessa. Siellä hänen seuranaan olivat olleet ulko- ja puolustusministeri sekä asevoimien johto.
Tärkein peruste Yhdysvaltain joukkojen vetämiselle oli haihtunut savuna ilmaan. Kabulissa torstaina kuolleet 13 sotilasta oli ensimmäiset Yhdysvaltain kuolonuhrit Afganistanissa puoleentoista vuoteen.
Ääni Bidenin kellossa oli hivenen muuttunut. Tosin vain hivenen.
Hän sanoi kantavansa vastuun siitä, mitä joukkojen vetämisen ja evakuointien aikana Afganistanissa tapahtuu, mutta toisti, että lähtöpäätös pitää.
Käytännössä Bidenin kädet ovat olleet sidotut Donald Trumpin Talibanin kanssa tekemään vetäytymissopimukseen. Trump sopi, että amerikkalaisjoukot poistuisivat 1.5.2021 mennessä, mikäli Taliban estää hyökkäykset niitä vastaan.
Biden siirsi takarajaa elokuun loppuun, mutta ei enää pidemmälle. Afganistanissa pysyminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että Yhdysvallat joutuisi jälleen lähettämään maahan lisää joukkoja. Jo 20 vuotta kestänyt sotilasoperaatio jatkuisi hamaan tulevaisuuteen.
Vastaiskuista lähdön hetkillä oli varoitettu, mutta synkkä torstai toi Bidenille uudenkin päänvaivan. Hän kertoi käynnistävänsä nyt myös terroristijahdin. Sitä hän perusteli lähes samalla sananparrella kuin George W. Bush 20 syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen.
Yhdysvallat kostaa iskut tavalla tai toisella.
Kabulin iskuista epäillään Isis K-järjestöä, joka tiedetään Talibanin viholliseksi. Kabulin uhrien joukossa oli Talibanin taistelijoita.
Yhdysvallat joutuu nyt tahtomattaan terrorismin vastaisessa taistelussa samalle puolelle Talibanin kanssa.
– En ole missään vaiheessa ollut valmis uhraamaan amerikkalaisia henkiä sen edestä, että Afganistaniin saadaan luotua demokraattinen hallinto. Se ei ollut tehtävämme siellä, Biden sanoi.
Biden tietää puhuvansa kansan enemmistön äänellä, ainakin vielä. NBC:n viikonvaihteessa julkaisemassa mittauksessa Bidenin vetäytymis- ja evakuointisuunnitelmaa piti kelvollisena vain 25 prosenttia vastaajista, mutta 61 prosenttia oli sitä mieltä, ettei Afganistaniin olisi alunperinkään pitänyt lähteä sotimaan. Yhdysvaltalaiset ovat jo pitkään halunneet joukkonsa pois sieltä.
Bidenin suosio on laskenut, mutta viimeisimmissä mittauksissa, joissa Kabulin verilöyly ei vielä näy, se on vajaan 50 prosentin luokkaa. Luvut ovat kymmenisen prosenttiyksikköä korkeammalla kuin Trumpilla neljä vuotta sitten.
Tilanne on päällä. On vielä liian aikaista vetää johtopäätöksiä.
Siitä, että Afganistan olisi tahrannut koko Bidenin presidenttikauden. Samalla on kuitenkin liian aikaista väittää päinvastaistakaan.
Bideniin tuskastuneita poliitikkoja on republikaanien lisäksi omassa puolueessa koko ajan enemmän. Vertaukset Saigoniin, Mogadishuun ja nyt myös Teheraniin sekä Benghaziin iskuun valtaavat alaa myös demokraattileirissä Washingtonissa.
Yhdysvaltain tiedustelu, jota Biden ei viime viikkoina ole huomioinut riittävästi, varoittaa uusien iskujen mahdollisuudesta Kabulissa.
Lisää aiheesta:
Afganistanin tilanteen kehitystä seurataan tässä päivittyvässä artikkelissa
Ainakin 13 amerikkalaissotilasta ja yli 100 afganistanilaista kuoli itsemurhaiskussa Kabulissa, USA:n mukaan räjähdyksiä oli vain yksi – tämä tapahtumista tiedetään nyt 26.8.2021
Mikä on Isis-K, joka uhkaa Kabulia? USA ja Britannia varoittivat terrori-iskusta ihmismassojen ympäröimällä lentokentällä jo ennen räjähdyksiä 26.8.2021