Sosiaali- ja terveysministeriön asettama asiantuntijaryhmä alkaa analysoida niin kutsutusta long covid -taudista kertyvää tietoa. Tietoa on tarkoitus käyttää päätöksenteon tukena.

Työryhmän puheenjohtaja neurologian professori Risto O. Roineen mukaan Suomessa on arviolta joitakin kymmeniätuhansia pitkäkestoisen koronataudin oireista kärsiviä. Toimintakykyä rajoittavia tapauksia on arviolta muutama tuhat.

Pitkäkestoiselle koronataudille ei ole olemassa vielä hyväksyttyjä kriteereitä, mutta Maailman terveysjärjestö WHO valmistelee niitä. Taudin oireet ovat moninaiset, ja sen ennuste on vielä epäselvä.

Lisää tietoa kaipaavat myös pitkäkestoista koronatautia sairastavat henkilöt.

Pitkäaikainen koronatauti voi aiheuttaa jatkuvaa kipua

Helsinkiläinen Sini Lindell, 50,sairastui koronaan helmikuun lopussa. Maaliskuussa Lindell joutui kolmeksi viikoksi sairaalaan.

Kotiutuksen jälkeen hän oli terve. Epäilys siitä, että kaikki ei kuitenkaan ole hyvin, heräsi töihinpaluun yhteydessä.

– En pystynyt työskentelemään. Nukahtelin koko ajan, en pysynyt hereillä. Sitten lähipiirini alkoi sanoa, että puheeni on outoa – se on hidasta, ja sanon vääriä sanoja. Ja unohtelen myös, Lindell kertoo.

Lääkärissä hänellä diagnosoitiin pitkäkestoinen koronatauti. Kuten taudissa yleensä, ovat Lindellin oireet moninaiset.

Aivosumun ja väsymyksen lisäksi Lindellin hiuksista on lähtenyt noin kaksi kolmasosaa. Myös hänen haju- ja makuaistinsa ovat kärsineet, joskin ne ovat hiljalleen palaamassa.

– Saatan haistaa vääriä asioita. Esimerkiksi ruoka voi haista pesuaineelta. Maut ovat myös erilaisia, minttu-maut maistuvat myös pesuaineelle.

Vaikeinta on kuitenkin jatkuva kipu.

– Minulle tulee vähän ikään kuin sähköiskuja jalkoihini. Kun kävelen, jalat voivat pettää yhtäkkiä alta. Ja sitten minulla on hirveitä särkyjä koko ajan, Lindell kertoo.

Henkisen tuen saaminen huolettaa Lindelliä

Lindellin elämä on muuttunut niin työn kuin harrastusten osalta roimasti. Palveluasiantuntijana sosiaali- ja terveysalalla työskentelevä Lindell kykenee enää kolmen tunnin työpäiviin.

– Olen ollut ehkä noin kuukauden ajan taas töissä. Töitteni ei tarvitse olla yhtenä putkena, vaan saatan tehdä tunnin töitä, ja sitten nukkua tunnin, ja sitten taas tehdä tunnin töitä, hän kuvailee.

Vapaa-ajalla tehtävät käsityöt eivät Lindelliltä enää onnistu, joten harrastaminen on pitkälti kävelyllä käymistä. Lisäksi Lindell on käynyt kesän aikana vesijuoksemassa.

Arkiset asiat, kuten kauppakassien kantaminen, ovat myös vaikeutuneet. Lindell saa apua fyysistä voimaa vaativiin arkiaskareisiinsa lähipiiriltään.

Apu, jota hän eniten kaipaisi, on henkistä.

– Kipu on sellainen, ettei jaksa eikä pysty tekemään mitään. On päiviä, ettei pääse edes vessaan kävelemään kunnolla.

Tällä hetkellä Lindell on käynyt työterveytensä kautta juttelemassa psykologille. Psykologikäynnit ovat pian loppumassa, ja tuleva jaksaminen huolettaa.

– Kaikista tärkein apu on, että saa puhua. Minulla on nyt vain tietty määrä kertoja. Kyllä minua huolettaa, että mitä sitten, kun ne kerrat on käytetty. Putoanko sitten ihan tyhjän päälle? Lindell miettii.

Taudin kehittymisestä kaivataan lisää tietoa

Lindell kokee, että Suomessa ei suhtauduta yleisesti pitkäkestoiseen koronatautiin tarpeeksi vakavasti.

– Itseäni harmittaa se, että näytän ehkä terveeltä. Monet sanovat, että hienoa kun olet parantunut ja päässyt pois sairaalasta, mutta kipuni eivät näy minnekään. Se, että en muista asioita, ei näy ulospäin. Jos en ala puhua, voin näyttää aivan normaalilta. Kyllä tähän koko hommaan pitäisi saada tukea ja apua, Lindell sanoo.

Hän toivoo kovasti, että pitkäkestoista koronatautia tutkittaisiin enemmän.

– Minä olen ainakin valmis tutkittavaksi ihan joka paikkaan, kun vain saisi apua tähän oloon.

Yhdeltä kauppareissulta saadun koronavirustartunnan takia Lindellin tulevaisuus on nyt epävarma.

– Olisi ihana tietää, että mitä siellä aivoissani tapahtuu. Onko se pysyvää, meneekö se huonompaan suuntaan? Parantuuko se ajan kanssa? En halua tämän ikäisenä kuitenkaan dementoitua, hän toteaa.

Lue myös:

Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.

Sini Lindell ehti saada vakavan koronatartunnan juuri ennen rokotusvuoroaan ‒ MOT seurasi riskiryhmäläisten taistelua koronarokotteista

Vesi alkoi kesällä haista hirveälle, ja siitä Johanna Pekari huomasi koronan jälkioireet – hänen ja Sanna Vainionpään haju- ja makuaistit ovat vieläkin sekaisin