TUKHOLMA Kävin kesälomalla Helsingissä vuoden tauon jälkeen.
Monet ystäväni olivat tehneet asuntokauppoja tai suunnittelivat niitä. Kun kuulin, millaisia neliöhintoja maksetaan, ajattelin, että olin ollut poissa kymmenen vuotta.
Miten on mahdollista, että asuntojen hinnat ovat nousseet näin paljon lyhyessä ajassa ja vieläpä koronakriisistä huolimatta?
Samaa kysytään myös Tukholmassa, jossa vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat ovat nousseet vuodessa yli 11 prosenttia.
Kiinteistönvälitysalan mukaan vanhojen kerrostaloasuntojen neliöhinta on keskimäärin lähes 8 000 euroa Tukholmassa.
Keskustan alueella neliöstä saa maksaa keskimäärin 10 tuhatta euroa ja ylikin.
Omakotitalot “revitään käsistä”. Omakotitalot ovat kallistuneet Suur-Tukholmassa vuodessa yli 20 prosenttia. Niitä myydään usein yli pyyntihinnan.
Viimeisimpien tietojen mukaan raja on tulossa vastaan ja hintojen kasvu on pysähtynyt heinäkuussa.
Asuntomarkkinoilla voittajia ovat tällä hetkellä ne, jotka ovat myymässä ja häviäjiä ensiasuntoaan ostavat eli usein nuoret.
Tilannetta voivotellaan jatkuvasti mediassa, mutta kenelläkään ei ole poppakonsteja sen korjaamiseksi.
Tarjontaa on rajallisesti ja ostajia on paljon. Korona-aikana asumiseen on haluttu satsata.
Tukholmassa jokainen kynnelle kykenevä yrittää ostaa asunnon, koska vuokramarkkinat eivät toimi.
On monia, joita korona-ajan työttömyys ei ole koskettanut. Laajasti osakkeita omistavat ruotsalaiset ovat hyötyneet korkeista kursseista.
Talouden elvytyksellä pidetään korot matalalla. Ihmiset uskaltavat hakea suuria lainoja.
Ylen kirjeenvaihtajien ja avustajien juttusarjassa tartutaan puheenaiheisiin eri puolilla maailmaa
Ruotsi: Ruotsalainen lyhentää asuntovelkaansa reilulla 300 eurolla kuukaudessa – taskuun jääneet rahat hän kuluttaa tai sijoittaa osakkeisiin
Espanja: Ilmastointi tuo helpotusta Espanjan helleaallon keskellä, jos sitä raaskii käyttää – sähkö on nyt ennätyskallista
Saksa: Berliini haluaa välttää uuden traumaattisen koronasulun ja siksi koululaiset tekevät kolme pikatestiä viikossa
Kiina: Pekingin talviolympialaisiin on enää puoli vuotta – kiinalaisia ei näytä huolettavan rajojen pysyminen kiinni
Venäjä: Kylmä kaljakeittokaan ei auta, kun Moskova käy yhä tukalammaksi
Helsinkiläinen ja tukholmalainen maksavat kalliita hintoja kodeistaan ja ottavat myös isoja lainoja, mutta se mikä heitä erottaa, on lainojen takaisinmaksu.
Suomalaiset sinnittelevät ja maksavat tuntuvia takaisinmaksueriä, jotta koko lainan saa maksettua määräajassa, esimerkiksi 25 vuodessa.
Ruotsalaisten lyhennysvaatimus on vuosittain 1–3 prosenttia lainan pääomasta, riippuen siitä, paljonko lainaa on suhteessa asunnon arvoon.
Myös kotitalouden velkojen määrä suhteessa vuosituloihin vaikuttaa lyhennysvaatimukseen.
Esimerkiksi jos asunnon arvo on kaksi miljoonaa kruunua (noin 193 tuhatta euroa) ja lainaa 1,2 miljoonaa kruunua (noin 116 tuhatta euroa) on lyhennysvaatimus 12 000 kruunua eli suunnilleen 1 160 euroa vuodessa.
Kun kerron, että Suomessa lainaa voisi hyvinkin joutua maksamaan takaisin reilut tuhat euroa kuukaudessa, vastauksena on yleensä tyrmistynyt ilme.
Laskuri löytyy esimerkiksi täältä.
Ruotsin rahoitustarkastuksen mukaan mediaanikotitalouden lyhennys on 3 200 kruunua eli noin 310 euroa kuukaudessa.
Lyhentäminen on tietysti myös säästämistä, mutta ruotsalainen voi sijoittaa lyhennysten sijaan vaikkapa hyvin tuottaviin osakkeisiin.
Kun lainaa on jäljellä puolet suhteessa asunnon arvoon, siitä maksetaan yleensä vain korot.
– Ei kukaan halua maksaa lainaa enää sen jälkeen, kun 50 prosenttia on maksettu, koska hinnat ovat niin korkeat, sanoi ruotsalainen työkaveri.
– Niillä rahoilla tehdään jotain mukavaa, vaikka matkustetaan Thaimaahan tai laitetaan yleensä kulutukseen.
Toisen ruotsalaisen ystävän mukaan lainan takaisinmaksua jatkavat ne, joilla on siihen varaa eli usein suurituloiset.
Asuntomarkkinoita seurataan syksyn alkaessa suurella mielenkiinnolla Ruotsissa.
Keväällä 2020 Ruotsin rahoitustarkastus myönsi pankeille luvan antaa kaikille asuntolaina-asiakkailleen määräaikainen lyhennysvapaa koronakriisin takia, jos nämä sitä halusivat.
Lähes 300 000 ruotsalaista on tarttunut tähän mahdollisuuteen. Ensi viikolla se poistuu ja lyhennyspakko palaa.
Vaikka suomalaisesta näkökulmasta ei voi oikein edes lyhennyksistä puhua, on täällä jo pohdittu, miten se tulee vaikuttamaan asuntovelallisten elämään.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.