Koronataudin pitkää oireyhtymää eli niin kutsuttua long covidia sairastaa Suomessa arviolta jopa tuhansia aikuisia. Lasten suhteen tilanne vaikuttaisi olevan paljon parempi.
Long covidin ongelma on kuitenkin se, että oireisto on epämääräinen ja ne vaihtelevat potilaalta toiselle. Yleisimmät oireet ovat väsymys tai heikotus, lihaskivut, hengenahdistus sekä muisti- ja keskittymishäiriöt, jota kutsutaan joskus aivosumuksi. Myös monet kivut sekä esimerkiksi suolisto-oireet voivat jatkua vielä viikkoja tai jopa kuukausia koronataudin akuutin vaiheen paranemisen jälkeen.
Varsinkin lapsilta pitkän covidin oireita on ollut hankala tutkia. Taudista tiedetään vielä vähän. Tutkimus perustuu usein oireiden kartoittamiseen kyselyjen avulla.
– Se on oikeastaan asia, jossa on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Koko long covid on vaikea hahmottaa, se on subjektiivinen kokemus. Ja mitä pienempiin lapsiin mennään, niin se on aika väkisinkin vanhempien arviota, sanoo Husin Uuden lastensairaalan lasten infektiolääkäri Tea Nieminen.
– Se tiedetään, että joillain lapsilla oireisto voi pitkittyä. Se on hyvin harvinaista alle 10-vuotiailla, ja teini-ikäisillä sitä on raportoitu joissain tutkimuksissa, Nieminen jatkaa.
Murto-osa sairastuneista lapsista kärsii pitkään
Lastensairaalassa on törmätty vain todella harvoihin pitkän koronan potilaisiin.
– Yhden käden sormilla on laskettavissa ne tapaukset, joita on epäilty tai pidetty pitkänä koronana. Käytännössä he ovat olleet yli 10-vuotiaita, kertoo lasten infektiolääkäri Tea Nieminen.
Kansainvälisissä tutkimuksissakin on havaittu, että vain harva koronatartunnan saanut lapsi on sairastunut taudin pitkään muotoon.
– Tutkimuksessa ongelma on se, että oireista raportoidaan itse. Lasten vanhemmat tietävät, että lapsella on ollut korona, Nieminen huomauttaa.
Esimerkiksi Britanniassa tehtiin iso tutkimus, jossa vanhemmat mobiililaitteilla raportoivat lapsen oireita. Vaikka sekin oli itseraportointia, oireita oli lapsilla vain vähän.
– Pienemmillä oli minimaalisesti ja isommillakin todella vähän. Siellä saattaa olla yksi oire: väsymys, päänsärky tai hajuaistin menetys.
Sveitsissä Zürichin yliopiston tutkijat puolestaan kyselivät 6–16-vuotiaiden lasten vanhemmilta lasten oireita. 1 355 tutkittavan joukossa oli sekä koronavirukselle altistuneita lapsia että altistumattomia.
Tutkimuksessa havaittiin, että yli neljä viikkoa kestävää oireilua oli täsmälleen saman verran molemmissa ryhmissä: yhdeksällä prosentilla koronavirukselle altistuneista ja kymmenellä prosentilla altistumattomista.
Yli 12 viikkoa kestäneitä oireita oli hiukan enemmän altistuneilla, noin neljä prosenttia, kuin altistumattomilla, noin kaksi prosenttia. Oman arvion perusteella olonsa hyväksi tai erinomaiseksi arvioi 94 % koronavirukselle altistuneista lapsista.
Saksassa Dresdenissä tehdyssä tutkimuksessa puolestaan todettiin, että niin koronapositiivisten kuin koronanegatiivisten nuorten oireilussa esimerkiksi kipujen, väsymyksen, keskittymishäiriöiden tai lisääntyneen unentarpeen suhteen ei ollut eroja.
Joka tapauksessa kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että tutkimusta lasten ja nuorten pitkän koronan oireista pitää lisätä.
Hyperinflammatorinen oireyhtymä voi olla vaarallinen
Suomessa koronan vuoksi sairaalahoitoon on joutunut vain muutamia kymmeniä lapsia. Uudessa lastensairaalassa on ollut koko epidemian aikana hoidossa noin parikymmentä lasta.
– Aika monelta on otettu positiivinen koronatesti ilman että se olisi ollut sairaalaantulon syy. Heillä on ollut muita sairauksia tai tapaturmia, minkä vuoksi hoitoon on hakeuduttu, kertoo Nieminen.
Koronatauti on lapsilla useimmiten varsin lieväoireinen tai jopa oireeton.
– Päiväkotilapsethan sairastavat jonkinnäköisiä räkätauteja koko ajan. Kautta aikojen olen nähnyt vanhempia tuovan lapsia vastaanotolle sen takia, että heillä on pitkittynyttä yskää. Päiväkotilapsilla yskä monesti jatkuu, ja yhdestä ei ehdi toipua, kun toinen jo iskee. Korona ei juuri poikkea niistä muista, eli se näyttäytyy ihan samanlaisena kuin ne muutkin hengitystieinfektiot. Ilman testejä sitä ei välttämättä erottaisi muista lasten nuhakuumeista, Nieminen selventää.
Lapsilla on kuitenkin joskus todettu koronan jälkitautina niin kutsuttua hyperinflammatorista oireyhtymää, joka muistuttaa Kawasakin tautia. Se saattaa puhjeta noin kuukauden tai kuusi viikkoa koronan akuuttivaiheen jälkeen.
– Lapsi on voinut sairastaa hyvinkin lievän koronan, ja sitten tulee systeeminen tulehdus, jossa on kuumetta, ihottumaa, voi olla monesti hyvinkin voimakkaana oireena vatsakipu.
Sairaalaan lapsen voi viedä verenpaineen laskeminen. Lapsia pidetään sen vuoksi valvontaosastolla tai teho-osastolla.
– Heidän keuhkofunktionsa ovat kuitenkin niin normaaleja, ettei siihen tarvita hengitystukea. Lapset ovat joskus hyvinkin kipeitä mutta pääsääntöisesti toipuvat ihan hyvin.
Tauti voi olla kuitenkin potentiaalisesti hengenvaarallinenkin. Suomessa hoitoa saa hyvin.
– Olen itse ajatellut niin, että kun meillä Suomessa sairaalaanpääsy on viiveetöntä, riski on aika olematon. Kuolemantapauksia on paikoissa, missä joudutaan lentokoneilla siirtämään sairaalaan.
Aikuisten rokotukset suojelevat lapsia
Aikuisten tutkimuksessa on todettu muun muassa se, että joissain tapauksissa long covidin jotkin oireet ovat helpottaneet koronarokotteesta. Rokote luonnollisesti suojaa myös koronataudin pitkältä muodolta.
Alle 12-vuotiaiden rokottamista vielä pohditaan Suomessa. Infektiolääkärin mielestä lasten rokottaminen ei ehkä ole välttämätöntä.
– En ihan automaattisesti ole sitä mieltä, että se on välttämättä tarpeen. Mutta katsotaan, tästähän tehdään ihan varmasti kaikki arviot. Minusta ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että kaikki alle 12-vuotiaat pitäisi rokottaa, Tea Nieminen sanoo.
Aikuisten rokottaminen on kuitenkin ehdottoman tarpeellista, hän lisää.
– Tietysti pitää muistaa, että alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmat pystyvät parhaiten suojelemaan lapsiaan ottamalla itse rokotteen. Lapsi yleensä saa tartunnan kotoaan. Se on se tavallisin paikka.
Oikaisu 30.8.2021 kello 14.00:
Oikaisu 21.8.2021 Tv-uutisissa ja radiouutisissa julkaistuun uutiseemme koskien lasten pitkää koronaa. Uutisessa viitattiin Britanniassa tehtyyn tutkimukseen, jossa pikkulapsista 0,1-0,2 prosenttia ja isommista 0,4 prosenttia kärsii pitkän koronan oireista. Luvut eivät kerro sitä, miten moni koronaan sairastuvista lapsista saa pitkän koronan. Kyseiset luvut on saatu suhteuttamalla pitkän koronan oireita saaneet lapset Britannian samanikäiseen väestöön.
Lue myös:
Vanhemmat suhtautuvat 12–15-vuotiaiden koronarokotuksiin myönteisesti – ikäryhmän rokotukset etenevät joutuisasti
Annamari Viljanen, 30, on sairastanut koronaa kymmenen kuukautta – pitkäkestoinen tauti voidaan leimata psyykkiseksi oireiluksi vaikka elinvaurioitakin esiintyy