Kokkola kirjasi viime vuoden ylijäämäksi 12,3 miljoonaa euroa, kun vuoden 2019 tilinpäätös oli 2,5 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Hyvää vuotta 2020 vauhdittivat valtion koronamenoihin ohjaamat tuet. Myös Soiten saama koronatuki pienensi kaupungin menoja.

Lisäksi Kokkola sai yli kuusi miljoonaa euroa peruspalveluiden valtionosuuksien määräaikaisina korotuksina sekä yhteisöveron korotettuna kuntaosuutena viisi miljoonaa euroa. Valtiolta ohjattiin myös varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen avustuksina 1,4 miljoonaa euroa.

Kaupungilta arvioidaan, että ilman koronatukia Kokkolan tulos olisi ollut lievästi ylijäämäinen tai nollatulos.

Verotuloissa kasvua

Koronavuonna kaupungin tulopohja heikkeni, sillä liikuntapaikkojen sulut, rajoitukset ja päivähoitomaksujen palautukset vähensivät tuloja.

Verotulot silti kasvoivat edellisvuotisesta kuusi miljoonaa euroa (3,4%), vaikka veroprosenttia laskettiin ja työllisyys heikkeni. Myös vuonna 2019 verotulot kasvoivat.

Kaupungin vuosikate oli 2020 lähes 30 miljoonaa euroa. Sillä katettiin noin 175 prosenttia poistoista. Hyvä vuosikate paransi kaupungin kassatilannetta.

Isot investoinnit

Kokkolan lainamäärä kasvaa edellisvuotisesta. Vuoden 2019 lopussa lainaa asukasta kohden oli noin 4 700 euroa ja vuoden 2020 lopussa 5 156 euroa. Kun lainamäärään lisätään rakennushankkeiden leasingvastuut, asukaskohtainen lainamäärä 2020 lopussa oli 6 300 euroa.

Kokkolan vuoden 2020 nettoinvestoinnit olivat vajaat 12,9 miljoonaa euroa.

Viime vuonna rakentuivat Isonkylän monitoimitalo ja Kotimetsän päiväkoti. Lisäksi Donnerskan koulu peruskorjattiin. Leasingperiaatteella rakennettiin Chydeniuksen koulu sekä Ykspihlajan koulu ja päiväkoti. Myös paloasemaa alettiin rakentaa leasingperiaatteella.

Kaupungin rahaa suunnattiin myös esimerkiksi liikenneväyliin, hulevesiverkostoon ja valaistukseen 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi korjattiin uimahallia ja lähiliikuntapaikkoja ja rakennettiin Suntin pohjapatoa, veneväyliä ja Ohtakarin pysäköintialuetta.

Myös Kokkola-konsernin tulos parani kaupungin hyvän tilinpäätöksen ansiosta. Vuonna 2020 konsernin ylijäämäksi kirjattiin 9,42 miljoonaa. Edellisvuonna taas konserni teki alijäämää 5,43 miljoonan edestä.

Jatkossa tiukkenevaa

Kaupunginjohtaja Stina Mattila ja talousjohtaja Jari Saarinen kommentoivat tiedotteessa, että talouskehitys on epävarmalla pohjalla vuonna 2021. Koronarajoitukset jatkuvat, eikä rokotteista ole vielä löytynyt helpotusta tilanteeseen.

Vuoden 2020 tulosta siivittäneet valtion koronatuet ovat kuluvana vuonna todennäköisesti puolta pienemmät, sillä ne perustuvat jatkossa koronan aiheuttamiin todellisiin haittoihin, eivätkä 2020 tapaan asukaslukuun.

Mattila ja Saarinen ennakoivat, että lähivuosina kuntien talous tiukkenee, sillä valtion ottamat koronavelat on maksettava pois. Niinpä arvioidaan, että valtionosuuksiin on luvassa leikkauksia. Myös koronatuet kunnille lakkaavat ja määräaikaiset valtion tukien korotukset poistuvat.