Leipäjonossa

Pitäisikö hyväksyä, että ruoka-apu on tullut jäädäkseen?

Marja Reiman odottaa viikoittaista ruokakassiaan Espoonlahden seurakunnalta.

Ruokaa jaetaan seurakunnan alueella asuville kolmesti viikossa. Kasseja annetaan noin 1000 kuukaudessa. Korona-aika on tuonut viitisenkymmentä hakijaa lisää.

Vapaaehtoinen Hanna Tarkiainen purkaa ensi töikseen aamun ensimmäistä ruokakuormaa.

Kirkon tilastojen mukaan seurakuntien diakoniatyöntekijät auttoivat entistä useampaa ihmistä vuonna 2020.

Joko aineellista tai henkistä apua sai diakoniatyön kautta yli puoli miljoonaa ihmistä. Se on 35 prosenttia enemmän kuin 2019.

Seurakuntien jakamien ruokakassien määrä tuplaantui edellisvuodesta. Toisaalta yhteisruokailujen määrä väheni koronan takia.

Diakoni Klarika Vastamäen johdolla käydään aamun ohjelma vielä kerran läpi ennen jakelun aloittamista.

... ja lopuksi hiljennytään rukoukseen. Kari Trogen on toiminut viisi vuotta vapaaehtoisena.

Pitkäaikaissairaudet ja työttömyys tuovat ruokajonoon. Usean avun tarve on pysyvä, vuodesta toiseen.

Vapaaehtoinen Kari Grönberg kutsuu numerojärjestyksessä yhden kerrallaan sisään.

Tuoreen sosiaalibarometrin mukaan neljä viidestä kunnan sosiaalityöntekijästä ohjasi asiakkaita järjestöjen tai seurakuntien avun piiriin koronasyksynä.

Sosiaalibarometri kertoo myös, että kaksi kolmesta sosiaali- ja terveysjohtajasta piti seurakuntia merkittävinä koronaepidemian vaikutusten lievittämisessä.

Ruokaa tulee lähikaupoista ja nyt myös kouluista, jotka jakavat etäkoululaisille lounaskasseja. Hakemattomat kassit annetaan ruokajakelussa.

Hävikkileipä viedään karjatilalle. Loput lajitellaan eri jätteisiin.

Marja Reimanille ei jää käyttörahaa laskujen jälkeen kuin satanen kuussa. Hän hakee myös lounaan seurakunnasta kaksi kertaa viikossa.

Kari Trogen istahtaa hetkeksi jakelun loputtua. Hyvin meni! Ruokaa riitti kaikille ja turvavälit pitivät.

Tekijät Tiina Merikanto Kuvajournalisti:Silja ViitalaJulkaistu 2.4.2021 11:31