Kun koronajäljittäjä tarttuu aamulla puhelimeen ja näppäilee tartunnan saaneen tai altistuneen puhelinnumeron, voi edessä olla pitkä työpäivä.

Tartuntaketjun jäljittäminen tarkoittaa käytännössä puhelua puhelun perään, kunnes kokonaiskuva tartuntaketjusta on muodostunut.

Rauhallisenakin päivänä yhden jäljittäjän soittamien puheluiden määrä lasketaan useissa kymmenissä.

– Soittoja voi olla 20–40, ja puhelut voivat kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin, kuvailee työtään hygieniahoitaja Eveliina Talonpoika Kymenlaakson sosiaali- ja terveysyhtymä Kymsotesta.

Pisimmät puhelinkeskustelut käydään tartunnan saaneiden kanssa, koska selvitettävääkin on enemmän, altistuneiden kanssa puhelut ovat lyhyempiä.

Marraskuun lopusta lähtien koronajäljittäjänä työskennellyt Talonpoika myöntää, että työ on aika ajoin raskasta.

– Varsinkin, jos paljastuu esimerkiksi pitkiä tartuntaketjuja.

Talonpojan kollega, niin ikään marraskuusta lähtien jäljittäjänä työskennellyt sairaanhoitaja Miia Tanskanen pukee sanoiksi molempien ajatukset.

– Jos on tehty töitä kellon ympäri, niin onhan sitä illalla aika väsynyt.

Jäljittäjän puhelun tarkoituksena on potilasta haastattelemalla selvittää muun muassa missä tartunnan saanut tai altistunut on liikkunut ja keitä hän mahdollisesti on tavannut. Tavoitteena on lyhyesti sanottuna siis saada selville tartuntaketjun laajuus ja pysäyttää tartunnan leviäminen.

Tätä työtä tekee joukko ihmisiä, joiden tarve kasvaa koko ajan.

Koronajäljityskoulutus houkuttelee

Koronajäljittäjiksi hakeutuu nyt jopa tuhansia henkilöitä viikossa. Viime kesäkuussa avatun THL:n, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kolmeviikkoisen jäljittäjän verkkokurssin on suorittanut jo yli 5000 henkilöä. Valmistuneita on odotettavissa vielä lisää, sillä kurssin suorittaminen on monilla vielä kesken.

Uusia kurssilaisia ilmoittautuu koko ajan.

– Viime viikolla todistuksen kurssilta sai lähes 1000 uutta koronajäljittäjää ja uusia kurssilaisia ilmoittautui noin 3000, kertoo suunnittelija Ville Valkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Viime viikon luvut olivat selvä hyppy ylöspäin.

– Kun epidemia pahenee tai kun jäljittäjän työstä kerrotaan julkisuudessa, se yleensä kasvattaa lukuja, Valkonen lisää.

Läheisten tilanne huolestuttaa

Koronajäljittäjän on puhelua aloittaessaan varauduttava toimimaan myös henkisenä tukena, vaikka suurin osa altistuneista tai tartunnan saaneista suhtautuu jäljittäjiltä tulevaan puheluun rauhallisesti.

– Mutta on myös heitä, joille koronatiedon saaminen on raskas ja huolestuttava asia. Silloin olemme tukena, ja meiltä saa ja pitääkin kysyä, sanoo Eveliina Talonpoika.

Potilaiden yleisimmät kysymykset ja huolenaiheet liittyvät omiin läheisiin.

– Onko heidän mahdollista saada tartunta ja mitkä ovat heitä koskevat jatkotoimet. Myös sitä kysytään, keille kaikille pitää ilmoittaa omasta tartunnasta tai altistumisesta, tarkentaa Eveliina Talonpoika.

Vastaukset riippuvat aina tilanteesta ja voimassa olevista suosituksista ja tartuntalain mukaisista ohjeista.

– Omasta altistumisesta tai tartunnasta ei ole pakko kertoa kenellekään, paitsi mahdollisesti työnantajalle siitä, ettei saavu paikalle. Jäljittäjille tietysti kerrotaan mahdollisesti altistuneet.

Koronavirustartunta on terveystieto, johon sovelletaan tietosuojalainsäädäntöä. Omasta koronavirustartunnasta voi kertoa oma-aloitteisesti esimerkiksi omalle lähipiirille, mutta velvollisuutta siihen ei ole.

Jäljittäjiä tarvitaan lähiaikoina lisää

Koronajäljittäjien määrä voi vaihdella jopa päivittäin, epidemian vaiheesta riippuen. Määrissä on eroja myös sairaanhoitopiirien tai sotealueiden ja kuntien välillä.

Tarve koronajäljittäjille on jatkuva.

Esimerkiksi Helsingissä jäljitystyötä tekee kolmisensataa kokoaikaista henkilöä, ja saman verran keikkatyöläisiä. Lisäksi mukana on seurakuntien työntekijöitä ja SPR:n vapaaehtoisia.

Sen sijaan esimerkiksi Kaakkois-Suomen maakunnallisissa soteyhtymissä pärjätään toistaiseksi yhteensä vajaalla 30 jäljittäjällä.

Kymenlaakson Kymsotessa koronan tartuntaketjuja jäljittää 11 terveydenhoitoalan ammattilaista, jotka ovat taustaltaan sairaanhoitajia. Lisäksi kahta uutta henkilöä perehdytetään tehtävään.

Etelä-Karjalan Eksotessa jäljitysringissä on muiden töidensä ohella viitisentoista henkilöä, osa myös lääkäreitä. Heidän joukossaan myös ylilääkäri Sami Raasakka, jonka vastuualuetta ovat tartuntataudit.

Etelä-Karjalan koronatilanne on viime päivinä huonontunut selvästi. Esimerkiksi maakunnan sairaala- ja tehohoito ovat poikkeuksellisen kuormittuneita.

–Tämä on ollut riittävä järjestely näihin päiviin saakka. Nyt joudumme kuitenkin harkitsemaan, kuinka paljon tarvitsemme Eksoten sisältä lisää hoitajia, jotka huolehtivat yhteydenpidosta nimenomaan altistuneisiin, pohtii Raasakka.

Raasakka itse kertoo olleensa jäljitystyössä viimeksi viikonloppuna, jolloin korona-altistumisia oli juuri todettu kolmessa eri koulussa sekä yksi tartunta jääkiekkoliigassa pelaavan SaiPan joukkueessa.

– Olin kollegan kanssa päivystysvuorossa, ja erityisesti koulualtistumiset teettivät runsaasti jäljitystöitä, kertoo Raasakka.

Jäljitystyö palkitsee

Kymsoten Eveliina Talonpoika ja Miia Tanskanen saivat verkkokoulutuksen lisäksi kolmen viikon perehdytyksen jäljittäjän tehtäviin.

Molemmat olivat aiemmin potilastyössä sairaalassa: Tanskanen Pohjois-Kymen sairaalassa Kouvolassa ja Talonpoika Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa.

– Onhan tämä ihan erilaista verrattuna aiempaan. Nyt potilas ei ole fyysisesti läsnä vaan häntä ohjataan etänä puhelimitse, sanoo Miia Tanskanen.

Molemmat sanovat olevansa edelleen innoissaan tehtävästään, vaikka työ onkin ajoittain kuormittavaa.

Kaiken lisäksi työ on yhdellä tavalla mukana myös vapaa-ajassa – nimittäin päivittäisissä uutisotsikoissa. Eveliina Talonpojalle ja Miia Tanskaselle se on täysin luonnollinen asia.

– Seuraan mediaa ja THL:n tietoja. Jäljityspuhelujen aikanakin tulee kysymyksiä koronasta, joten pitää olla niin sanotusti aallonharjalla. Uutisoinnin seuraaminen kuuluu työhön, sanoo Eveliina Talonpoika.

– Uusimmasta tiedosta pitääkin olla perillä, jotta osaa ohjata ihmisiä sekä antaa uusinta ja tutkittua tietoa, lisää Miia Tanskanen.

Ja totta kai jäljittäjän työssä on myös se toinen puoli.

–Se on palkitsevaa, kun saadaan selvitettyä tartuntaketjut ja pysäytettyä ne. Silloin näkee, että tällä työllä on merkitys, kiteyttää Miia Tanskanen.

Koronajäljityskoulutukseen on viime kesästä lähtien ilmoittautunut 14 000 henkilöä. Osallistujalle maksuttomalle kurssille voi osallistua, vaikka ei työskentelisikään terveydenhoitoalalla.

THL:n, Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston koulutus on mahdollista suorittaa toukokuun loppuun saakka.

Ylilääkäri Sami Raasakka on tyytyväinen siihen, että koulutus on houkutellut hyvin väkeä, vaikka kaikki ilmoittautuneet eivät olekaan vielä suorittaneet kurssia loppuun..

– Kyllä siinä on meillekin hyvä reservi, Raasakka arvioi.