Koronapotilaiden tehohoitoajat ovat olleet syksyllä ja talvella lyhyempiä kuin epidemian ensimmäisen aallon aikana viime keväänä.
Tehohoitojakso on kestänyt tänä vuonna keskimäärin 11 vuorokautta. Viime elokuun loppuun mennessä se oli 14 vuorokautta.
Tämä käy ilmi Tehohoidon tilannekuva -raportista, jonka tiedot ulottuvat helmikuun loppuun saakka.
Samaan aikaan tehohoitoon joutuneiden koronapotilaiden kuolleisuus on kuitenkin jonkin verran noussut.
Sitä selittää se, että tehohoitoon on tullut aiempaa enemmän yli 60-vuotiaita henkilöitä. Heillä on suurempi riski kuolla koronaan kuin nuoremmilla.
Trump sai samaa lääkettä
Tehohoidon lyhentymistä selittävät todennäköisesti erityisesti kaksi tekijää, keuhkovaurioita hillitsevä lääke ja keventynyt hengityslaitehoito, arvioi Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen.
Reinikainen johtaa koronapotilaiden tehohoidon tilannekuvaa ylläpitävää ryhmää.
Koronapotilaille on annettu Suomessa viime kesästä lähtien deksametasonia. Kortisonin sukuinen lääke hillitsee tulehdusta ja keuhkovaurioiden syntymistä. Tällöin koronapotilas voi osassa tapauksista välttää hengityskoneeseen joutumisen.
Tämän ryhmän lääkkeitä käytetään muun muassa nivelreuman ja astman hoidossa.
Deksametasonia annettiin myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille hänen sairastuttuaan koronaan lokakuussa 2020. Hän toipuikin nopeasti kampanjointikuntoon.
Lääke näyttää auttaneen koronapotilaita myös Suomessa.
Koronapotilaita nukutetaan entistä harvemmin
Toinen koronapotilaiden tehohoitoa lyhentänyt tekijä on professori Matti Reinikaisen mukaan keventynyt hengityslaitehoito.
Viime keväänä suositeltiin raskaampaa hoitoa, jossa potilaiden henkitorveen laitetaan hengitysputki, heidät kytketään hengityskoneeseen ja nukutetaan.
Vuosi sitten pelättiin myös sitä, että hoitohuoneen ilmaan pääsee tartuttavia aerosoleja, jos potilaan hengityslaitehoito ei ole täysin ilmatiivistä.
Syksystä alkaen tehohoitoa saaville koronapotilaille ei ole enää yhtä usein laitettu hengitysputkea eikä heitä ole nukutettu.
Nyt käytetään ilmatiivistä maskia. Vaikeimmissa tapauksissa joudutaan yhä turvautumaan hengitysputkeen.
Kevyempää hengityslaitehoitoa saavat koronapotilaat tarvitsevat harvemmin myös verenkierron ongelmiin lääkitystä.
Viime vuoden elokuuhun mennessä raskasta hengityslaitehoitoa sai yli 60 prosenttia tehohoitoon joutuneista koronapotilaista. Tänä vuonna osuus on reilut 40 prosenttia.
Kevyempi hoito on todennäköisesti nopeuttanut potilaiden toipumista, anestesiologian ja tehohoidon professori Matti Reinikainen arvioi.
Toisaalta kehitys on mennyt huonompaan suuntaan: tehohoitopotilaiden kuolleisuus on hiukan noussut viime keväästä.
Professori: Brittimuunnos tuskin selittää tehopotilaiden kuolleisuuden nousua
Professori Matti Reinikainen ei usko, että helmikuun loppuun ulottuvissa kuolleisuusluvuissa näkyisi COVID-19-viruksen brittimuunnoksen vaikutus.
Ulkomailta on viitteitä siitä, että brittimuunnos aiheuttaa enemmän vakavaa tautimuotoa ja kuolleisuutta.
Suomessa kuolleisuuden nousua selittää Reinikaisen mukaan se, että tehohoitoon joutuneet potilaat ovat syksyllä ja talvella olleet entistä vanhempia.
Viime elokuun loppuun mennessä tehohoitoon joutuneista koronapotilaista kuoli 16 prosenttia. Alkuvuoden luku on 21 prosenttia.
Viime keväänä alle neljännes tehohoitoon joutuneista koronapotilaista oli 60–69-vuotiaita. Alkuvuodesta heidän osuutensa oli jo yli 35 prosenttia.
Myös 70–79-vuotiaiden osuus tehohoitopotilaista on noussut selvästi. Viime keväänä heitä oli reilut 15 prosenttia, nyt jo yli neljännes.
Tämä kertoo siitä, että tartuntoja on aiempaa enemmän vanhemmissa ikäryhmissä.
“Kriisitietoisuus ei viime kevään tasolla”
Kansan kriisitietoisuus ei ole viime kevään tasolla, professori Matti Reinikaisen arvioi
– Viime keväänä uusi pelottava tauti autioitti kaupunkien kadut. Nyt samanlaista ei näe.
Kriisitietoisuuden lisääminen olisi Reinikaisen mukaan tarpeen myös siksi, jotta lähiviikkoina vältettäisiin tehohoidon tarpeen nopea kasvu.
– Meillä on nouseva trendi, professori sanoo.
Helmikuun puolivälissä koronatehohoitopotilaita oli koko maassa parikymmentä. Lauantaina 20. maaliskuuta heitä oli 57. Kaikkiaan koronan vuoksi sairaalassa oli yli 270 henkeä.
Hälyttävin tilanne on Helsingin yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella. Sen sairaaloissa oli tehopotilaita 42 maaliskuun 20. päivänä.
Eniten korona kuormittaa Helsingin yliopistollista sairaalaa (HUS). Siellä oli 30 tehohoitopotilasta.
Helsingistä on siirretty tehopotilaita myös muualle maahan. Nyt siirrettyjä potilaita on 5–10, professori Reinikainen kertoo.
Turun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tehopotilaita oli 6. Muilla kolmella erva-alueella heitä oli vähemmän.
Tehohoitopotilaita tulee sitä enemmän mitä enemmän tartuntoja on ja mitä enemmän niitä on vanhemmissa ikäryhmissä.
Iän lisäksi tehohoitoon joutumisen riskiä lisäävät erityisesti tietyt perussairaudet, kuten diabetes sekä astma ja keuhkoahtauma. Lisäksi tehohoitoon joutuvat ovat yleensä ylipainoisia.
Lähiviikkoina tehohoidossa voidaan kolkutella viime kevään huippulukuja
THL:n ennusteen mukaan tehohoitoon joutuu seuraavan viikon aikana todennäköisesti 25–44 ihmistä lisää.
– Lähiviikkoina voidaan kolkutella jo viime kevään huippulukuja, professori Reinikainen sanoo.
Viime keväänä tehohoidossa oli enimmillään 83 koronapotilasta, joista suurinta osaa hoidettiin Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.
Tehohoidon kapasiteetti riittää Suomessa kyllä tilojen ja laitteiden puolesta. Haasteeksi voi tulla tehohoitoon kykenevän henkilökunnan määrä.
Reinikainen muistuttaa, että tavallisesti pääsiäisen ympärillä olevilla viikoilla sairaaloissa on toimintaa ja henkilökuntaa normaalia vähemmän.
Nyt tehohoidon tarpeen piikki uhkaa iskeä juuri noille viikoille.