Keskustelu rokotusjärjestyksen mahdollisesta muuttamisesta on käynyt kuumana viime aikoina.
– Meillä kaikilla on tavoitteena epidemian mahdollisimman nopea hillintä ja tartuntamäärien lasku, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Lisäpaineita pandemiaan aiheuttavat virusmuunnokset.
– Se on musta pilvi taivaanrannassa. Koko ajan meidän laboratorioväki tyypittää ja seuloo viruskantoja. Toivottavasti uutta muunnosta ei ihan heti tule, koska usein ne ovat hankalampia kuin aikaisemmat.
HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen on toivonut, että rokotejärjestystä arvioidaan Suomessa uudelleen. Hänen mukaansa riskiryhmiin tulisi laskea myös asuinpaikkansa ja asuintapojensa myötä suuremmassa sairastumis- tai kuolinvaarassa olevat.
Tuomisen mielestä rokotteita voitaisiin kohdentaa tietyille alueille postinumeron perusteella, jos koronaviruksen ilmaantuvuus on ollut moninkertainen muihin alueisiin verrattuna pitkään tai pysyvästi.
Tuomisen toiveelle löytyy tukea myös Kansallisen rokoteasiantuntijaryhmän puheenjohtajalta Ville Peltolalta. Hänen mukaansa rokotusjärjestystä saatetaan vielä täsmentää Suomessa vastaamaan erilaisten alueiden ja väestöryhmien tarpeita.
– Ulkomaalaistaustaisilla on ollut paljon tartuntoja, joten tämä on ihan huomioon otettava näkökohta, Peltola sanoo.
Helsingissä on ulkomaalaistaustaisia asukkaita noin 16,5 prosenttia väestöstä.
– Perhekoot ovat suuria, asutaan tiiviisti ja usein käydään lähityössä, kun on pakko käydä. On monta tekijää, jotka auttavat virustartuntojen leviämistä, Mäkijärvi toteaa.
Ilmaantuvuusluvut korkeita
HUSin alueella 14 vuorokauden ilmaantuvuus 100 000 asukasta kohden on 340.
– Ratkaisevaa on se, että tartuntojen määrän nousu pysähtyy ja kääntyy laskuun. Sitä emme ole vielä nähneet. Tämän päivän ilmaantuvuusluku Uudellamaalla on sama kuin eilen, eli on mahdollista, että nyt ollaan yläkulmassa ja sieltä lähdettäisiin alaspäin, mutta ei sitä vielä uskalla sanoa, Mäkijärvi analysoi.
Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien kesken ilmaantuvuus jakaantuu näin:
Vantaa lukemallaan 476 on edelleen kärjessä tartuntojen määrässä suhteutettuna asukasmäärään. Myös Helsingissä ilmaantuvuusluku 453 on suurempi kuin koko Uudellamaalla, jonka lukema on siis 340. Espoossa tilanne näyttää hieman valoisammalta, sillä ilmaantuvuus on 296 eli vähemmän kuin koko Uudenmaan alueella.
Mäkijärvi muistuttaa, että epidemian hallinnan ydin on ihmisten kohtaamisten määrän vähentämisessä.
– Meillä on tällä hetkellä aivan erinomaiset rajoitukset ja suositukset, kun niitä vaan muistetaan noudattaa kirjaimellisesti. Ne ovat kuin liikennesääntöjä. Liikenne on turvallista, jos kaikki siellä liikkuvat noudattavat liikennesääntöjä.
Mäkijärven mukaan tilanne helpottaa siinä vaiheessa, kun ilmaantuvuusluku on alle kahdensadan.
– Jos nyt ollaan Uudellamaalla luvussa 340 ja perustaso on 25, sinne on kovasti matkaa, mutta kun päästään alle kahdensadan, niin varmaan kaikki ruvetaan hengittämään vähän vapaammin.
HUS: Terveydenhuollon kantokyky taittumassa
Helsingin kaupungin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mukaan rokotusjärjestyksen muuttaminen olisi mahdollista käytännössä vasta noin kuukauden kuluttua – siinäkin tapauksessa, jos päätös asiasta tehtäisiin lähipäivinä.
Tähän mennessä koronarokotuksia on annettu Suomessa noin 611 000 kappaletta.
HUSin johtajaylilääkärin Markku Mäkijärven mukaan tuoreiden koronatartuntojen määrän valossa näyttää siltä, että tällä viikolla tartuntoja raportoidaan enemmän kuin viime viikolla. Jo viime viikolla tartuntoja raportoitiin ainakin HUSin alueella enemmän kuin minään aiempana viikkona koko epidemian aikana.
Terveydenhuollon kantokyvyn taittumispiste on jo lähestymässä.
Tänään Mäkijärvi kertoi Ylelle, että tehohoidossa on nyt HUSin alueella 25 potilasta. Seitsemän potilasta on siirretty hoitoon muihin sairaaloihin. Kantokyky kestää vielä toistaiseksi, mutta tehohoidossa on myös sydän- ja neurokirurgisissa leikkauksissa olleita potilaita, joten tilanne on vaikea.
Mäkijärvi rokotekohusta: Kehotan kaikkia ihmisiä hakemaan rokotteen
AstraZeneca rokotteeseen liittynyt keskustelu mahdollisesta veritulppariskistä on huolestuttanut monia ihmisiä.
Mäkijärven mukaan rokotteen ottaminen on hyödyllistä ja tärkeää.
– Huoli on ymmärrettävää, mutta tähän mennessä kaikki tiedot viittaavat siihen, että riski saada AstraZeneca-rokotteesta tai jostain muusta rokotteesta jokin vakava reaktio on hyvin pieni verrattuna hyötyihin, jota tämä rokote tuottaa. Kehotan kaikkia ihmisiä hakemaan rokotteen silloin kuin vuoro tulee.
Tähän mennessä koronarokotuksia on annettu Suomessa noin 611 000 kappaletta.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mukaan kuitenkin yli 600 000 tuhannen rokotteen antaminen viikossa voisi parhaimmillaan olla mahdollista Suomessa. Nyt rokotustahti on reilut 100 000 annosta viikossa.
THL:n erityisasiantuntijan Mia Kontion mukaan kesäkuun loppuun mennessä Suomeen on tullut 5–7 miljoonaa rokoteannosta, joista osa menee kakkosannoksiin. Hän arvioi, että heinäkuun alkuun mennessä jopa 4,5 miljoonaa suomalaista, eli kaikki yli 16-vuotiaat, on rokotettu.
Aiheesta lisää:
Kuinka paljon Suomeen tulee rokotteita? Entä pitävätkö ennusteet vielä paikkansa? THL:n Mia Kontio vastaa 9 kysymykseen
HUS saa poiketa erikoissairaanhoidon hoitotakuusta koronatilanteen vuoksi – HUSin Mäkijärvi: Terveydenhuollon kantokyvyn taittumispiste lähestyy
Johtajalääkäri Timo Lukkarinen: Rokotusjärjestyksen muuttaminen ei näkyisi käden käänteessä, vaan siihen menisi ainakin kuukausi
Rokotusjärjestys saattaa Suomessa muuttua – professori Ville Peltola: rokotteita voitaisiin suunnata maahanmuuttajille ja alueille, joissa riski on suuri