Korona on pakottanut meidät keksimään uusia keinoja käyttää kehoa, kun ylläpidämme ihmissuhteita tervehtimällä. Poliitikkojen tervehdyksiä pandemian alkuaikana tutkinut kansainvälinen tutkijaryhmä havaitsi, miten ihmiset ovat ottaneet luovasti käyttöön uusia keinoja ylläpitää vuorovaikutusta.
Kosketus koetaan tervehdyksessä rauhan eleenä niin tärkeäksi, että koronan tuomista etäisyyssäännöistä saatetaan tinkiä.
Kun rutiini rikotaan, astuu esiin luovuus
Nyt poliitikot tervehtivät jo melko tottuneesti toisinaan kyynärpäällä, mutta vuosi sitten uusia koronaturvallisia tervehdystapoja vasta opeteltiin ja kömmähdyksiä sattui.
Sosiaalipsykologia tutkija Julia Katila Tampereen yliopistosta tutki yhdessä kiinalaisen Yumei Ganin ja amerikkalaisen Marjorie Goodwinin kanssa juuri näitä kömmähdyksiä, joissa esimerkiksi toinen poliitikko yritti kätellä ja toinen tarjosikin kyynärpäätä.
– Meitä kiinnosti se, miten tärkeää oli korjata se vuorovaikutustilanne ja miten se tapahtui. Siinä täytyi neuvotella kehollisesti, kun tilanne ei tapahtunutkaan rutiinin omaisella tavalla.
Tutkijat analysoivat kolmea tilannetta maaliskuulta 2020. Hollannin pääministeri Mark Rutte sanoi ensin puheessaan, että kättely pitää lopettaa, ja kätteli itse heti puheen jälkeen terveysinstituutin johtajaa Jaap van Disseliä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan yritti kätellä terveysviranomaista Bruce Greensteinia, mutta Greenstein tarjosikin kyynärpäätään (katso tilanne The New York Postin verkkosivuilta).
Kolmannessa esimerkissä Saksan liittokansleri Angela Merkel yritti kätellä sisäministeri Ernst Seehoferia, joka torjui yrityksen.
Tutkijat huomasivat, miten tärkeää näissä tilanteissa on ylläpitää sosiaalisuutta. Poliitikot loivat yhteisymmärrystä käyttämällä kehon pieniä eleitä. Kun kättelyyn ei voinutkaan turvautua, tilannetta korjattiin ja pahoiteltiin erilaisilla liikeradoilla, puheella ja naurulla.
Koskettaminen ja tervehtiminen äärettömän tärkeää
Vaikka poliitikkojen kohtaamiset voivat tuntua tutkimusaiheena vähäiseltä, Katilan mukaan nämä tilanteet ovat varsin merkityksellisiä.
– Tervehdykset ovat ihan äärettömän tärkeitä meille ihmisille vaikka vaikuttavatkin mitättömiltä.
Tilanteet ovat tervehtijöiden lisäksi tärkeitä myös muille tilannetta todistaville. Kun esimerkiksi kaksi poliitikkoa tervehtii, siinä saattaa kohdata symbolisesti myös kaksi valtiota. Kyse voi olla myös vallan osoituksesta, kun toinen tervehtijä jatkaa kättelyä totuttua pidempään. Siksi Katilan mielestä myös tervehdysrituaalin koreografian muutokset ja niiden korjaustoimet ovat merkittäviä.
Vielä on vaikea sanoa, jääkö korona-ajan tavoista tervehtiä pysyviä jälkiä arkeemme.
– Kosketusta tutkineena sosiaalipsykologina ajattelen, että kehollinen läsnäolo ja kosketus ovat niin syväluotaavan tärkeitä meille ihmisille, etten usko, että sen merkitys kokonaan katoaisi.
Julia Katilan, Yumei Ganin ja Marjorie Goodwinin artikkelin Interaction rituals and social distancing: New haptic trajectories and touching from a distance in the time of COVID-19 voi lukea ReserchGaten sivulta. Artikkeli julkaistiin vuonna 2020 Discourse Studies -nimisessä, sosiaalista vuorovaikutusta tarkastelevassa tiedelehdessä.