Korona on koetellut kovalla kädellä koko Suomea. Helsingissä asuntorakentaminen ylsi kuitenkin yllättäen jopa ennätyslukuihin pandemiasta huolimatta. Kaupunki saavutti tavoitteensa 7000 uuden asunnon rakentamisesta viime vuonna.

Helsingin kaupungin asunto-ohjelmapäällikön Mari Randellin mukaan vastaaviin lukuihin yllettiin viimeksi 1960 -luvulla. Viime vuonna Helsinkiin valmistui yli 7200 uutta asuntoa.

– Pelkäsimme koronan kolahtavan kovemmin asuntotuotantoon. On iloinen yllätys, että jopa ylitimme tavoitteemme. Tämä onnistui Helsingissä viimeksi 1960-luvulla Randell sanoo.

Vahvaa asuntorakentamisen tahtia korona-aikana selittää se, että vaikka korona käytännössä sulki Suomen hetkeksi, rakentamista ei meillä rajoitettu samaan tapaan kuin esimerkiksi kilpailijamaassa Saksassa.

Jatkossa tavoitteena 8000 asuntoa vuodessa

Helsingissä on tälläkin hetkellä rakenteilla noin 10 000 uutta asuntoa, joten myös kuluvana vuonna ollaan todennäköisesti yltämässä vuosittaiseen 7000 asunnon tavoitteeseen.

Kaupunginvaltuusto on piiskaamassa tahtia yhä kovemmaksi jopa niin, että virkamieskuntaa hirvittää. Vuodesta 2023 lähtien Helsingin tavoite on rakentaa 8000 uutta asuntoa vuodessa. Randell pitää kaupunginvaltuuston asettamaa 8000 asunnon vuosittaista tavoitetta mahdollisena, mutta vaikeana.

– Ei mahdoton, mutta todella kunnianhimoinen, Randell muotoilee.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov sanoo, että ainoa toimiva lääke pyrkiä hillitsemään hintojen nousua on rakentaa tarpeeksi.

– Tarvitsemme monipuolista rakentamista eri puolille Helsinkiä.

Vihreiden valtuutettu Hannu Oskala korostaa, että tavoitteet on syytä asettaa nykyistä selvästi korkeammalle. Hänen mukaansa Helsingin kaltaisessa kaupungissa ylituotannon vaara on vastakin epätodennäköinen.

– Jos ei rimaa aseteta korkealle tuloksia ei saada, Oskala sanoo.

Myös SDP:n valtuustoryhmän puheeenjohtaja Eveliina Heinäluoma iloitsee tavoitteiden saavuttamisesta.

– Tonttimaan luovutuksessa ja kohtuuhintaisessa asuntutotannossa pitäisi kiistatta yhä parantaa juoksua.

Vaikka rakentaminen on vilkasta asuminen on silti kallista

Vaikka asuntotuotanto huitelee ennätysluvuissa on asuminen Helsingissä yhä kallista. Asuntojen hinnat ovat nousseet lisääntyvästä tuotannosta huolimatta. Myös vuokrat jatkavat kallistumista.

Randell myöntää, että Helsingin tilanne ei ole helppo.

– Vaikka asuntotuotannolla ei ole pystytty hintoja laskemaan, niin esimerkiksi vuokra-asuntojen saatavuus on selkeästi parantunut, Randell korostaa.

Randell toteaa, että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat ovat kohonneet selvästi valtion tukemien kohtuuhintaisten Ara-vuokra-asuntojen vuokria enemmän.

–Markkinaa on siis kuitenkin onnistuttu tasaamaan lisääntyneellä tuotannolla, Randell sanoo.

Hänen mukaansa tämä osoittaa tavoitteiden saavuttamisen tärkeyden.

Tulevat vuodet voivat olla vaikeampia

Viime vuonna Helsingissä jopa ylitettiin asuntotuotannon tavoite. Sen sijaan tonttimaan luovuttamisessa rakennuskäyttöön kaupunki jäi asettamastaan tavoitteesta. Tämä saattaa jarruttaa kipeästi kaivattujen kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista tulevina vuosina.

Randell myöntää, että tavoiteesta jäätiin. Hän kuitenkin muistuttaa, että tälläkin hetkellä tontteja on varattuna 26 000 asunnon rakentamiseksi.

– Teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että tontin varauksesta rakentamisen aloittamiseen ketju olisi mahdollisimman mutkaton.

Paitsi pula houkuttelevasta tonttimasta, myös rahoituksen kiristyminen voi hidastaa etenkin kerrostalotuotantoa kasvukeskuksissa. Epävarmat talousnäkymät ovat vähentäneet pankkien ja rahoituslaitosten valmiutta rahoittaa rakentamista.

Lue myös:

Ensiasunnon ostajien määrä vähenee, sijoittajat vievät parhaat päältä – Insinööri: "Moni mun kaveri ei enää edes haaveile omistusasunnosta"

Selvitys: Vuokra-asuminen Suomessa Euroopan kalleinta, monella kohtuuttomat menot – Maarit Kataisen 866 euron vuokra vie valtaosan tuloista