Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on päättänyt riskiryhmäläisten rokotusjärjestyksestä.
THL on laatinut priorisointilistan, jonka perusteella määräytyy, missä järjestyksessä koronarokotetta tarjotaan eri sairauksia sairastaville alle 70-vuotiaille.
Sairaudet on jaettu kahteen ryhmään sen mukaan, missä määrin sairaus altistaa vakavalle koronavirustaudille.
Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat vakavalle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistavat sairaudet ja toiseen vakavalle koronavirustaudille altistavat sairaudet. Näistä koronarokotetta tarjotaan ensin ryhmälle 1 ja sen jälkeen ryhmälle 2.
Ryhmien sisällä kaikkia rokotetaan samanaikaisesti. Sitä, minkä ikäisistä näiden ryhmien sisällä pitäisi aloittaa, ei THL ole määritellyt.
– Kunnilla on mahdollisuus toimia kuten parhaaksi näkevät. Vaikuttavuutta tässä haetaan: miten näillä annosmäärillä saataisiin mahdollisimman suuri vaikuttavuus tautitaakkaan. Se on varmasti kunnillakin tärkein intressi. Kun he alottavat ykkösryhmästä, osa saattaa aloittaa vanhimmasta päästä, mutta sitä ei ole tarkkaa täältä käsin määritelty, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.
Aiemmin viikolla kerrottiin, että Astra Zenecan rokotetta annetaan Suomessa vain alle 70-vuotiaille, ja heidän rokottamisensa aloitetaan sairauden perusteella riskiryhmiin kuuluvista.
Myös muita sairauksia sairastaville sekä terveille, alle 70-vuotiaille on tarkoitus laatia rokotusjärjestys, kertoo ylilääkäri Leino. Tämä kuitenkin tarkentuu vasta myöhemmin.
Tässä järjestyksessä riskiryhmäläiset rokotetaan:
Ryhmä 1: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille erittäin voimakkaasti altistava sairaus tai tila
Ryhmä 2: Henkilöt, joilla on vaikealle koronavirustaudille altistava sairaus tai tila
THL on määritellyt verkkosivuilleen tarkemmin, ketkä näihin yllämainittuihin ryhmiin kuuluvat. Listan ensimmäiseen ryhmään kuuluu noin 280 000 ihmistä ja toiseen ryhmään noin 630 000 ihmistä.
Kunnat järjestävät koronarokotukset ja tiedottavat asukkailleen, missä ja milloin rokotuksen voi ottaa. Omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta saa lisätietoja, kun rokotusvuoro lähestyy.
Raskaana olevia kehotetaan odottamaan
Listasta puuttuvat esimerkiksi verenpainetautia ja hyvin kontrollissa olevaa astmaa sairastavat sekä raskaana olevat. Ylilääkäri Tuija Leino sanoo, että verenpainetautiin ei liity suurentunutta riskiä sairastua koronataudin vakavampaan muotoon. Myös hyvin kontrollissa oleva astma ei juuri lisää riskiä joutua sairaalahoitoon, Leino sanoo.
Raskaus taas lisää etenkin loppuvaiheessa taudin riskiä, mutta raskaana olevia ei ole kuitenkaan luokiteltu priorisointilistalle. Leinon mukaan raskaana olevat ovat nuorta väestöä.
– Jos on muita riskitekijöitä, kannattaa ottaa. Rokotteesta on rajoitetusti tietoa raskaana olevilla, ja monissa tilanteissa voi odottaa, ettei ole enää raskaana ja ottaa sitten imetysvaiheessa rokotteen.
Taustalla 45 000 positiivisen koronatestin aineisto
Priorisointilista on tehty lääketieteellisen riskinarvion perusteella. Sen tavoitteena on vähentää koronavirustaudista johtuvaa elinvuosien menetystä ja kuolemia sekä ylläpitää terveydenhuollon kantokykyä. Listan laatimisessa on kuultu Kansallista rokotusasiantuntijaryhmää (KRAR).
THL on selvittänyt listausta varten yli 45 000 koronavirustestissä positiivisen tuloksen saaneiden henkilöiden taustasairaudet. Tutkijat ovat selvittäneet tautia sairastavien riskiä joutua sairaala- tai tehohoitoon, ja verranneet sitä niiden tartunnan saaneiden kanssa, joilla sairautta ei ole.
Niiden sairauksien kohdalla, joista ei ole kattavaa kotimaista ainestoa, on hyödynnetty kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta.
Koronarokotetta tarjotaan kaikille aikuisille, jotka haluavat ottaa rokotteen.
Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta