Vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavilla on kansainvälisissä tutkimuksissa todettu huomattavasti suurempi riski sairastua vakavaan koronatautiin tai kuolla koronaan kuin muulla väestöllä.
Suomessa tilanne ei ole tällä hetkellä mielenterveyshäiriöitä sairastavien ihmisten kannalta yhtä vakava kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Ruotsissa.
– Kansainvälisissä tutkimuksissa on tullut esiin, että vakavia mielenterveyshäiriöitä sairastavilla koronaan sairastuvuus ja kuolleisuus ovat kohonneet, mutta Suomesta tällaista tutkimustietoa tai kokemustietoa ei ole, sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Psykiatrian yksikön apulaisylilääkäri Saana Eskelinen.
Tuore ruotsalaistutkimus antaa viitteitä siitä, että skitsofreniaa ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla voi olla muuta väestöä suurempi riski kuolla koronaan.
Asiaa on tutkittu myös Yhdysvalloissa. Siellä tehdyn tutkimuksen mukaan skitsofrenia lisäsi koronapotilailla merkittävästi riskiä kuolla tautiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdensadan newyorkilaisen hoitoyksikön potilasaineistoa ja todettiin, että skitsofrenia on iän jälkeen toiseksi suurin vakavan ja kuolemaan johtavan koronataudin riskitekijä.
Tulosten välillä on eroja johtuen esimerkiksi erilaisista terveydenhuoltojärjestelmistä maiden välillä. Lisäksi tuloksiin voi vaikuttaa se, että Yhdysvalloissa vaikeita mielenterveyshäiriöitä sairastavista suuri osa elää vaikeissa oloissa, esimerkiksi kodittomina, arvioi Eskelinen.
Suomessa seurataan tilannetta tarkasti
Potilasryhmään on kiinnitetty huomiota Suomessakin, vaikka tilanne ei meillä ole ollut potilaiden kannalta yhtä vakava kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Britanniassa tai Ruotsissa.
– Tutkimukset antavat lisää pontta siihen, että esimerkiksi skitsofreniaa sairastavien potilasryhmä tulee huomioida erityisellä tavalla Suomessakin. Heitä tulee suojata koronataudilta ja ohjata ihmisiä hakeutumaan hoitoon, jos on oireita.
Täysin yksiselitteistä syytä kohonneeseen kuolleisuuteen ei toistaiseksi tutkimuksella ole voitu osoittaa.
– Koholla olevat elimistön tulehdusvälittäjäaineet voivat juontua joko psyykkisistä sairauksista tai stressistä itsestään. Myös elintavat ja muut saidaudet voivat vaikuttaa. Myös koronaan liittyvä veren hyytymishäiriö, eli tukostaipumus ja sen riski voi olla olennainen taustalla oleva tekijä tässä potilasryhmässä, arvelee Eskelinen.
Monet muutkin tekijät lisäävät riskiä tartunnan saamiseen ja sairastumiseen.
– Toisaalta mielenterveyden häiriöihin liittyy usein merkittäviä toimintakykyongelmia, jolloin potilaan voi olla vaikea tunnistaa koronaoireita, hakea niihin apua ja ymmärtää annettuja ohjeita, Eskelinen sanoo.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tekee parhaillaan selvitystä suomalaisten sairauksista ja sairastuvuudesta koronaan ja laatii tarkempaa riskiryhmien kartoitusta ja rokotusjärjestystä tietojen pohjalta. Vakavat mielenterveyshäiriöt, kuten esimerkiksi skitsofrenia, ovat THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan arvioinnissa mukana.
– Taudin ympärillä on monta eri tekijää, joka saattaa altistaa. Nämä ovat juuri niitä asioita, joita THL:n analyyseissa pyritään ottamaan huomioon: mitkä heidän riskitekijänsä ovat ja sillä tavalla rakentaa sitä rokotusjärjestystä lääketieteellisen analyysin pohjalta, sanoo Nohynek.
Osastohoitoon liittyy myös tartuntariskejä
Epidemian kannalta psykiatrinen sairaalaosasto on myös hoitoympäristönä riskialttiimpi tartunnoille. Ihmiset liikkuvat osastolla toisin kuin esimerkiksi kirurgisella osastolla.
– Lisäksi ihmisillä voi olla vaikeuksia huolehtia omasta hygieniastaan ja ymmärtää ohjeita. Tällaiset osastot muodostavat itsessään riskin taudin leviämiselle. Siellä usein tapahtuu joukkoaltistumisia juuri ympäristöstä ja hoidosta johtuvista syistä, toteaa Eskelinen.
Lue myös:
Täältä voit lukea kaikki tuoreimmat uutiset koronaviruksesta.