Jos kulunut ilmaisu sallitaan, niin keinojen löytäminen työllisyyden ja talouden parantamiseksi tulee vaatimaan poliitikkojen neuvottelupöydissä paljon kahvia ja tupakkaa.
Ainakin, jos puolueet pitävät kiinni lähtökohdistaan, jotka puheenjohtajat toivat esiin Ylen A-Talk: puheenjohtajatentti -ohjelmassa torstai-iltana. Selviä näkemyseroja oli myös nykyisten hallituspuolueiden kesken.
Sen sijaan koronarajoituksista löytyy myös yhtenäisyyttä, vaikka lapsia ja nuoria koskevien rajoitusten purkaminen pääkaupunkiseudulla nostikin esiin näkemyserot puolueiden kesken.
Tehdäänpä läpileikkaus Suomen politiikkaan: mitkä ovat politiikan ratkaistavat rastit, mitkä asiat yhdistävät puolueita ja mitkä erottavat, mistä syntyy taistelupareja.
1. Hätä lapsista ja nuorista murensi koronarintamaa
Helsingin, Espoon ja Vantaan päätös avata nuorille harrastustiloja hankalasta koronavirustilanteesta huolimatta osoitti, että myös hallituksen koronarintamassa on säröjä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) puolusti puheenjohtajatentissä hallituksen linjaa, jonka mukaan kuntien ei pitäisi höllätä rajoituksia. Sen sijaan toiseksi suurimman hallituspuolueen puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) osoitti ymmärrystä pääkaupunkiseudun ratkaisulle.
Myös suurimpien oppositiopuolueiden, perussuomalaisten Jussi Halla-aho ja kokoomuksen Petteri Orpo antoivat tukea lasten harrastusmahdollisuuksille koronasta huolimatta.
Jälleen kerran syntyi asetelma, että suurista puolueista SDP on selkeimmin tiukan koronalinjan takana sosiaali- ja terveysministeriön sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suositusten mukaisesti.
Pääministeri Sanna Marin on koko ajan vahvasti tukeutunut asiantuntijoiden terveyssuosituksiin koronan torjunnassa – myös silloin, kun kyse on sydäntä raastavasti lasten ja nuorten harrastuksista korona-aikana.
Ulkoinen uhka yhdistää puolueita koronan torjunnassa.
Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtajaa, Anna-Maja Henrikssonia lukuunottamatta kaikki muut puoluejohtajat kannattivat pakollista koronatestausta Suomen rajoille ulkomailta Suomeen tuleville. Toinen asia sitten on, taipuuko eduskunnan perustuslakivaliokunnan perustuslakitulkinta pakkotestaukseen.
2. Kuntavaaleihin mennään EU-elvytyspakettia kannattaen tai vastustaen
Hallituspuolueet löytävät kuntavaalitilaisuuksista Euroopan unionin elvytysrahat edestään, mikäli se on oppositiosta kiinni. EU:n koronaelvytyspaketissa Suomi maksaa enemmän kuin saa suoraan rahaa.
EU:n elvytysrahat on vaalipuheenaihe, jota etenkään perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit eivät unohda. Parempaa yleispoliittista puheenaihetta oppositio ei olisi kuntavaalien alle voinut toivoa hallituksen arvostelemiseksi. Etenkin perussuomalaiset voi härnätä elvytyspaketilla keskustaa maakuntien Suomessa.
Mutta kokoomukselle elvytyspaketti on kinkkinen. Puolueen yrittää tasapainoilla EU-yhteistyön kannattajana, mutta samalla arvostella hallitusta elvytyspaketista.
Elvytyspaketti hyväksytään eduskunnassa. On mielenkiintoista nähdä, miten kokoomus toimii. Nostaako puolue rinta rottingilla EU-lipun salkoon vai yrittääkö se vältellä suoraa kannanottoa ja toivoo, ettei eduskunta päätä elvytysrahoista ennen kuntavaaleja?
Puheenjohtajatentissä Petteri Orpo ei halunnut vielä lyödä kokoomuksen kantaa lukkoon, vaan haluaa selvittää Suomen kokonaisetua.
Mutta kun ratkaisun hetki tulee, kokoomus oletettavasti tukee EU-yhteistyötä, vaikka se tässä kohtaa maksaakin Suomelle. Muutoin puoluetta voisi epäillä perussuomalaisten peesaamisesta.
3. Työttömien patistelu on keskustan ja oikeiston suosiossa
Puheenjohtajatentissä yksi kysymys toi esiin vanhan jaon vasemmiston ja vihreiden sekä toisaalta keskustan ja oikeiston välillä. Tässä jaossa perussuomalaiset tekee poikkeuksen.
Kokoomus, keskusta, RKP, kristillisdemokraatit ja nyt-liike olisivat valmiita patistelemaan työttömiä nykyistä enemmän ottamaan töitä vastaan.
SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat tässä asiassa samassa leirissä. Näiden puolueiden edustajat eivät kannattaneet lisäpatistelua.
4. Kotihoidon tuessa Saarikko jää yksin hallituksessa
Lasten kotihoidon tuessa keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko jää hallituksessa melko lailla yksin. Keskustan etu on, että se hoksasi hallitusneuvotteluissa varmistaa nykymuotoisen tuen jatkumisen tämän vaalikauden ajan.
Oppositiosta Saarikko saa selkeintä tukea perussuomalaisten Jussi Halla-aholta ja kristillisdemokraattien Sari Essayahilta.
Nyt-liikkeen Harry Harkimo olisi valmis leikkaamaan tuen keston kahteen vuoteen. Kokoomus porrastaisi tuen tukikauden alussa suuremmaksi.
5. Hallitus ei poista kotitalousvähennystä
Remonttitöiden, siivouksen ja hoivatyön kotitalousvähennys verotuksessa on perinteisesti saanut aikaan kiistelyä puolueiden välille. Tämäkään hallitus ei vähennystä poista, mutta SDP ja vasemmistoliitto eivät sitä ylistä.
Kotitalousvähennyksen suurimmat tukijat löytyvät kokoomuksen, keskustan, RKP:n, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen puheenjohtajista.
Vasemmistopuolueissa kotitalousvähennys nähdään enemmän tulonsiirtona vauraille kuin kaikille kansalaisille.
6. Vasemmistoliitto ei halua porrastaa ansiosidonnaista
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista puheenjohtajatentissä vastusti selkeimmin vasemmistoliittoa edustanut opetusministeri Jussi Saramo. SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin ei heikentäisi ansiosidonnaista, mutta olisi valmis pohtimaan porrastustakin.
Muut hallituspuolueiden puheenjohtajat sekä oppositiojohtajat tukivat sitten selkeämmin porrastusta. Mallissa ansiosidonnainen turva olisi suurempi tuen alkuvaiheessa kuin lopussa. Ajatus on, että porrastus nopeuttaisi työllistymistä uudelleen.
Vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo miettisi porrastusta suhteessa talouden vaihteluun. Laskusuhdanteessa tuki voisi olla korkeampi, noususuhdanteessa matalampi.
7. Talouden oikaisukeinot vielä hakusessa
Keskustelussa työllisyydestä yllätykset loistivat poissaolollaan. Sama pätee valtion ja kuntien talouden oikaisuun.
Puolueet kyllä mainitsivat perinteiset konstinsa, jotka on kuultu usein aiemminkin. Yhteistä näille vakioehdotuksille on, että niihin on vaikea löytää tukea muilta puolueilta.
Esimerkiksi vihreät leikkaisi ympäristölle haitallisia tukia ja puuttuisi esimerkiksi diesel-polttoaineen bensiiniä alempaa verokantaan. Perussuomalaiset tekisi valikoivia menoleikkauksia erityisesti kehitysapuun ja maahanmuutosta syntyviin kuluihin.
Kokoomukselle ei käy veronkorotukset. SDP panisi lähdeveron institutionaalisten sijoittajien ja muiden osittain verovapaiden yhteisöjen osingoille.
Palkkojen ja työehtojen paikallinen sopiminen yrityksissä kiinnostaisi hallituksessa keskustaa ja RKP:tä, mutta ei niinkään SDP:tä ja vasemmistoliittoa.
Tentin perusteella jo hallituspuolueiden kesken oli vaikea löytää yhteisiä, selkeitä työllisyyskeinoja. Niitä kuitenkin pitäisi löytyä viimeistään keväällä hallituksen talousneuvotteluihin, jotka käydään kuntavaalien jälkeen.
Analyysin kotitalousvähennystä koskevaa osaa täsmennetty perjantaina 29.1.2021 kello 8.51. Lisätty RKP listaan, jossa on lueteltu vähennyksen suurimpia tukijoita.
Voit keskustella puheenjohtajatentistä lauantaihin 30.1.2021 kello 23 asti. Napauta keskustele-painiketta.
Katso lisää:
A-Talk: Puheenjohtajatentti 29.1.2021
Ylen A-Talkin tentti: Marinilta vihreää valoa rajojen pakkotestaukselle, Halla-aho moitti elpymispakettia, Henriksson hämmästyi kotitalousvähennyksestä
Ylen presidenttikysely: Sanna Marin kansalle mieluisin seuraavaksi presidentiksi, Olli Rehn kiri Pekka Haaviston edelle
Analyysi: Koronakriisin hoitaminen on nostanut Marinin presidenttikyselyn kärkeen – pääministeri yhdistänyt vasemmiston kannattajat taakseen
Puoluejohtajat tuomitsevat IS:n tentissä hyökkäyksen Sipilää kohtaan, Halla-ahosta Suomi ollut naiivi rokotehankinnoissa