Keskiviikon Yhdysvaltojen tapahtumien jälkeen maailma on arvuutellut, mistä oikein oli kyse kongressiin asti ulottuneessa mellakassa: Olivatko ne presidentti Trumpin kauden viimeisiä kouristuksia vai alku jollekin uudelle liikehdinnälle?
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.)laajentaa kysymyksen koskemaan koko demokraattista maailmaa.
– Kansanedustuslaitoksen työn keskeytyminen mielenosoittajien tunkeutuessa rakennukseen on iso uutinen missä päin maailmaa tahansa. Kun se tapahtuu Yhdysvalloissa, maailman vanhimpiin kuuluvassa demokratiassa, herää huoli siitä, mitä demokratialle yleensä on tapahtumassa.
Ulkoministeri Haavisto sanoi Ykkösaamussa, että Yhdysvaltojen mellakoissa oli kyse suunnitellusta toiminnasta.
– Tässä on ollut yllyttäjiä ja yksi yllyttäjistä on ollut virassa toimiva presidentti Donald Trump. Hän on vaikuttanut siihen, että ihmiset ovat lähteneet liikkeelle ja tiettyyn rajaan asti hyväksynyt tunkeutumisen kongressiin.
Haaviston mukaan ainekset paljon pahempaan olivat olemassa. Hän viittaa siihen, että osa kongressiedustajista saatiin turvaan viime tingassa.
Osalla mielenosoittajista oli mukanaan muun muassa räjähteitä, luotiliivejä ja nippusiteitä.
Trumpin virkakautta on jäljella 12 päivää
Valta vaihtuu Yhdysvalloissa 20. päivä tammikuuta. Haavisto toivoo sujuvaa vallanvaihtoa tästä eteenpäin.
– Presidentti Donald Trumpin kautta on monella tavalla leimannut arvaamattomuus. Tämä on synnyttänyt myös jännitteitä Euroopan ja Yhdysvaltojen välille. Nyt täytyy toivoa, että vallanvaihto Yhdysvalloissa etenisi sujuvasti. Kansainvälisessä politiikassa yllätykset eivät yleensä ole tervetulleita.
Yhdysvalloissa on nyt esitetty huolia siitä, että mitä Trump tekee vielä loppukautensa aikana. Tässä yhteydessä on viitattu ydinasekoodeihin, joita istuva presidentti pitää hallussaan.
– Minusta huoli on todellinen tilanteessa, jossa presidentti käyttäytyy hyvin epävakaasti. Tämä tietysti jää yhdysvaltalaisten omaksi päätökseksi, miten tässä viimeiset päivät vietetään.
Haaviston mukaan kansainvälinen yhteisö on kuitenkin asiasta huolissaan. Aiemmin spekuloitiin sitä, tekeekö Trump iskuja joihinkin maihin vielä ennen kautensa loppua.
Joe Bidenilla on edessään valtava työ
Työnsä aloittavalla presidentti Joe Bidenilla ja hänen hallinnollaan riittää haasteita. Haaviston mukaan sisäpolitiikka tulee painottumaan virkakauden aluksi.
– Yhdysvaltain uudella presidentillä Joe Bidenilla on valtava työsarka edessään maan sisäpolitiikassa nyt syntyneiden haavojen umpeen kuromisessa. Tätäkin akuutimpi asia hänellä on tarvittavat tehokkaat toimet koronakriisin taltuttamiseksi USA:ssa. Vaikka Bidenin ulkopolitiikkaan kohdistuu paljon odotuksia, nämä sisäpoliittiset kysymykset tulevat varmasti viemään paljon aikaa kauden aluksi.
Haavisto uskoo, että Yhdysvallat palaa takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja kansainvälisiin ilmastotoimiin. Trumpin valtakaudella maa on vetäytynyt johdonmukaisesti kansainvälisistä ilmastovelvoitteista.
– Odotettavissa on, että Biden on sitoutunut ilmastokysymyksiin ja odotetaan, että Yhdysvallat palaa täysimääräisenä mukaan.
Haavisto: Al-Holissa kyse juridiikan lisäksi politiikasta
Ulkoministeri Haaviston toimia al-Holin tapauksessa käsiteltiin yli vuosi. Perustuslakivaliokunta katsoi, että Haavisto toimi ulkoasiainhallinto- ja hallintolain vastaisesti, kun hän halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen pois tehtävästään.
Valiokunnan mukaan Haavistoa vastaan ei kuitenkaan ole syytä nostaa syytettä. Tämä johtuu osaksi siitä, että ministerillä on korkeampi syytekynnys kuin tavallisella kansalaisella.
Ministerin tavallista korkeammalla syytekynnyksellä on haluttu turvata ministerien toimintamahdollisuudet tilanteissa, joissa asiat ovat pahoin tulehtuneet.
– Ehkä tässä al-Holin asiassa on nähty tendenssejä, ettei kyse ole ollut vain juridiikasta. Asia on ollut poliittisesti myös hyvin kiistanalainen. Uskon, että peruslainsäätäjät ovat tällaisia asioita aikanaan miettineet.
Haavisto sanoi, että hän on jo aiemmin pahoitellut sitä, ettei virkajärjestelyissä toimittu perustuslakivaliokunnan edellyttämällä tavalla.
Poliittinen kiista asiassa on keskittynyt lähinnä siihen, pitääkö leiriltä tuoda lasten lisäksi aikuisia ihmisiä, jotka aikoinaan ovat vapaaehtoisesti lähteneet alueelle.
Keskustalaisille Haaviston kysymys on ollut vaikea, mikä näkyi puolueen kansanedustajien kommenteissa luottamusäänestyksen jälkeen.
Haavisto kuitenkin uskoo, että keskusta ja vihreät voivat tehdä myös jatkossa hallitusyhteistyötä.
Demokratia voi huonosti Valko-Venäjällä
Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanne herättävät puolestaan huolta Euroopassa. Maa on liukunut presidentti Aljeksander Lukashenkan kaudella autoritaarisempaan suuntaan ja osa oppostitiosta on joutunut lähtemään maanpakoon.
– Valko-Venäjällä tarvitaan perustuslakiuudistus, mutta sen ytimessä tulisi olla opposition ja kansalaisyhteiskunnan äänen parempi kuuleminen.
Kuuma kysymys on, pelataanko jääkiekon maailmanmestaruudesta keväällä Valko-Venäjällä.
– Olen ulkoministerinä pitänyt yhteyttä muun muassa Kansainvälisen jääkiekkoliiton IIHF:n varapuheenjohtajaan Kalervo Kummolaan. Teemme tässä asiassa tarpeellista yhteistyötä. Olen myös ollut yhteydessä joihinkin eurooppalaisiin ulkoministereihin. Olen huomannut, että urheiluyhteisössä ihmisoikeuksien kunnioittamisella on entistä enemmän painoarvoa. Tätä taustaa vasten on hyvä arvioida myös jääkiekon maailmanmestaruuskisojen isäntämaita.
Lue lisää:
Kukkulan kuningas Katso miten tapahtumat etenivät, kun Donald Trumpin kannattajat murtautuivat Capitol-kukkulan kongressirakennukseen ja pyrkivät estämään vallanvaihdon Joe Bidenille.
Trumpia uhkaa uusi virkasyyte ja rikossyyte mellakan yllyttämisestä, alaiset jättävät laivan yksi toisensa perään – Yle seuraa Yhdysvaltain tapahtumia