Pekka Seppäsen kolumni: Ikävät uutiset kertoo nainen

Minulla on samanlaisia ongelmia kuin etunimikaimallanikin. Pari hehtaaria metsää reilun kolmensadan kilometrin päässä. Olen nähnyt palstan viimeksi viitisentoista vuotta sitten ja se oli silloin kasvamassa umpeen. Alue on pientalorakentamisen reservialuetta, joten aika hoitaa umpeen kasvamisen, kun alue otetaan rakennuskäyttöön. Syököön tontti siihen asti hiilijalanjälkeäni. Suomi on niin harvaan asuttu, että metsää riittää varmasti metsäteollisuuden tarpeisiin, vaikka luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita suojeltaisiin tuplamäärä. Jyrkkä vastakkainasettelu aiheuttaa vain sen, että osapuolet huutelevat toistensa ohi, eikä mitään kehitystä tapaudu. On totta, että metsä kasvaa takaisin hakkuuaukeille, mutta yhtä totta on, ettei hävinneitä lajeja kyetä sinne palauttamaan. Hakkuuaukean tai puupellon arvo on virkisttysalueenakin olematon. Kuten kaima kirjoittaa, kyseessä on monisuuntainen ilmiö. Tehometsänhoidon ja luonnonsuojelun välimaastoon jää sienestys- marjastus ja metsästyskäyttö tai ihan vaan se psykoterapia, jota ihminen kokee liikkuessaan metsässä.

Seppänen voisi matkailla vaikka Karjalan kannaksella, niin siellä voi nähdä metsää, jossa ei näy ihmisen jälki. Pystyyn kuivanutta ja sairasta ryteikköä, jossa ihminen tuskin pystyy liikkumaan. Esimakua lähempää voi saada suojellusta Sipoon korvesta aivan pääkaupungin vierestä. Rumaa ja lähes kulkukelvotonta ryteikköä sielläkin.

Kolumnisti kuvaa itseään "Talouden tarkkailija". Saattaapa tieten tarkkailija olla, muttei asiantuntija talouden alalla, jota harjoittaa 350.000 suomalaista, joka työllistää 200.000 suomalaista (pääsääntöisesti eri suomalaisia, kuin metsänomistajat.) Metsäteollisuuden rahavirrat - pois lukien alan sisäiset liiketoimet - ovat yhteensä noin 16 miljardia euroa. Tästä julkiselle sektorille maksetaan veroina ja maksuina noin kaksi miljardia euroa. Merkittävä rahavirta muodostuu metsäteollisuuden maksamista palkoista, jotka yltävät noin 2 miljardiin euroon vuodessa. Metsänomistajille maksetaan kantorahoina Suomessa noin 1,8 miljardia euroa. Suuria rahavirtoja edustavat energiasektorilta (1,4 miljardia euroa), kemianteollisuudelta (1,6 miljardia euroa) ja kuljetussektorilta (1,8 miljardia euroa) ostetut tuotteet ja palvelut. Lisäksi metsäteollisuus maksaa julkiselle sektorille vuosittain huomattavan summan erilaisina veroina ja maksuina .Metsäteollisuuden viennin arvo ylitti 12 miljardia euroa vuonna 2018.Osuus kokonaisviennin arvosta n. viidennes.Osuus on suurempi nettoviennin arvosta, koska raaka-aine on suurimmaksi osaksi kotimaista. Tällaisen talouden alan asiantuntijaksi ei tarkkailija Seppäsestä ole, koska yllyttää rapauttamaan sen raaka-ainepohjaa. Katsotaan sitten ympäristönäkökulmaa. Seppänen asettaa hakkuut ja ilmastotavoitteet vastakkaisiksi: "Metsä on kiva myös siksi, että se sitoo hiiltä ja lykkää ilmastotuhoja myöhempään. Pitäisi siis yhtä aikaa hakata ja olla hakkaamatta metsää." Kummallista, ettei fiksu mies jaksa ottaa sen vertaa, että hiilen sidonta liittyy puuaineksen KASVUUN (anteeksi isot kirjaimet!) Hakkuut ovat kasvun edellytys. Hakkuilla kiihdytetään hiilen sidontaa. Nuoret, hakkuin hoidetut metsät kasvavat parhaiten ja ovat tehokkaita hiilinieluja, ikääntyneet ovat hiilivarastoja se se sellainen vanha rappeutunut metsä, jonka Pekka kehottaa perustamaan on hiilen lähde. Ilman hiilen määrän kannalta ne kaikki pitäisi hakata ja uudistaa. Kun koululaitoksemme ei kykene opettamaan metsäbiologisia faktoja, niin vapaa kansalaisopisto ym. sektori järjestää kyllä metsäalan peruskoulutusta niin metsänomistajille, kuin metsätietoa janoavillekin. Kolumnisti ei ole saanut yhteydenottoa yhdistykseltään metsäasioissa. Se on ikävää. Nyt kun on nimi "lehdessä", uskon että yhteydenottoja metsäpalveluja tuottavilta yrityksiltä satelee ja Pekka Seppänen saa konsultointiapua metsänsä kuntoon laittamiseksi. Puustoa uusimalla voi ostaa mönkijän tai mersun maasturin, moottorisahan ja turvavarusteita, istutuskuokan, raivaussahan ja niiden hankintahinnan (pl. mersu ja mönkkäri) voi vähentää metsän myyntiverosta (tietenkin verottajan ohjauksessa). Siispä, meillä Suomessa on oiva sananlasku ohjeeksi Pekallekin: "Älä hullua yllytä!". Sopii tähän(-kin) kolumniin...

> Metsä on kiva myös siksi, että se sitoo hiiltä ja lykkää ilmastotuhoja myöhempään. > > Pitäisi siis yhtä aikaa hakata ja olla hakkaamatta metsää. Kun hyvin hoidetusta metsästä hakataan puuta suurelta osin hyvälaatuisena tukkipuuna, tukit päätyvät sahan kautta varastoimaan sidottua hiiltä talon seiniin jne kymmeniksi viiva sadoiksi vuosiksi, samalla kun hakkuualueelle kasvaa vauhdilla uutta metsää lisää hiiltä sitoen. Hiilen sitominen puuston kasvuun ja varastointi pitkäaikaisesti on ainoa riittävän suuressa mittakaavassa toimiva keino, jolla voimme saada ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta laskettua. Kokonaan hakkaamatta ollessa puuston kasvu ja hiilen sidonta hiipuu, ja ajan myötä aletaan olla tasapainotilassa jossa kuollutta puustoa hajoaa hiiltä vapauttaen yhtä nopeasti kuin uutta sitoutuu. Pitkällä aikavälillä metsien talouskäyttö ei ole hiilen sidonnan kanssa ristiriidassa, vaan ylläpitää sitä.